Väitös: Perinteisen länsimaisen nuottikirjoituksen laaja käyttö eriarvoistaa musiikin oppimista – tämä suomalainen keksintö voisi auttaa asiassa
Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys ovat olleet suomalaisen musiikkikasvatusjärjestelmän perusarvoja. Tästä huolimatta monet käytänteet edelleen rajaavat sitä, kuka voi opiskella musiikkia. Esimerkiksi vammaiset henkilöt ovat perinteisesti jääneet järjestelmän ulkopuolelle.
Tämä ilmenee Sanna Kivijärven väitöskirjassa, jossa hän on tutkinut sitä, miten notaatiojärjestelmien tahdikkaalla käytöllä voidaan lisätä yhdenvertaisuutta musiikin oppimisessa. Kivijärven väitöstilaisuus järjestetään Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa 13. elokuuta 2021.
KIVIJÄRVEN VÄITÖSTUTKIMUS koostuu neljästä osatutkimuksesta, joista kahdessa hän käsittelee kuvionuotit-nuotinkirjoitusta pedagogisena ja koulutuspoliittisena välineenä sekä sen merkityksiä ja vaikutuksia suomalaisessa musiikkikasvatusjärjestelmässä segregaation, inkluusion ja yhdenvertaisuuden näkökulmista. Lisäksi hän tarkastelee, miten opettajat ja kasvatusinstituutiot voivat edistää yhdenvertaisuutta.
Kivijärvi havaitsi, että suomalaisen musiikkipedagogisen keksinnön, kuvionuottien, kehittäminen ja käyttöönotto on edistänyt keskustelua yhdenvertaisuudesta. Yhdenvertaisuuden käytännön toteutumisessa opettajat ovat avaintoimijoita, mutta heidän lisäkseen esimerkiksi instituutioiden johdolla on tärkeä merkitys.
– Opettajia tulisi auttaa analysoimaan ja mukauttamaan erilaisia opetukseen vaikuttavia kulttuurisia viitekehyksiä ja käytäntöjä opetussuunnitelmia kunnioittaen. Tämä on olennaista yhdenvertaisuuden edistämiseksi, Kivijärvi toteaa.