Uusi Saimaan kanava? – Orpon hallitus sai keskustan puoluevaltuutetuilta ympäri korvia Itä-Suomen asiasta ja sotesta
Keskustan puoluevaltuuston lauantain yleiskeskustelussa puhuttiin etenkin Itä-Suomen asemasta, perheistä ja sosiaalipolitiikasta.
Useammassa puheenvuorossa myös kiiteltiin puolueen puheenjohtajan Antti Kaikkosen aiemmin päivällä esittämiä ympäristöavauksia, ja toivottiin keskustalle johtajuutta ympäristö- ja luontokysymyksissä.
Alhainen syntyvyys ja perheellistymisen epävarmuus huoletti useita puoluevaltuutettuja.
– Lapsi- ja perhemyönteinen yhteiskunta on välttämättömyys Suomelle. Syntyvyys on laskenut Suomessa jo pitkään muiden länsimaiden tavoin. Pitää varautua siihenkin, että syntyvyys ei nouse merkittävästi yrityksistä huolimatta, Tuija Patana Pohjois-Pohjanmaan piiristä varoitti.
– Tarvitaan perhemyönteisiä tekoja, ei synnytystalkoita, kun ihmisillä on epävarmuutta työllistymisen ja toimeentulon osalta. Joustava työ- ja perhe-elämän yhteen sovittaminen auttaa, ja myös vastuullista ja kestävää maahanmuuttopolitiikkaa tulee edistää.
Jukka Vuorinen Karjalan piiristä muistutti äitiyden kustannusten jakautumisesta.
– Siihen ei ole puututtu. Työnhakija tietää, ettei työhaastattelussa saa sanoa aikovansa lisääntyä, ja työntekijä tietää, ettei lisääntyvää työntekijää kannata palkata. Keskustan kannattaisi ottaa selkeästi tähän kantaa ennen kuin joku muu otta asian esille ja kunnian itselleen.
Otto Suhonen Uudeltamaalta ihmetteli sitä, ettei hallitus tunnu kantavan huolta nuoresta sukupolvesta.
Opiskelijoiden ajaminen kohtuuttomaan tilanteeseen asumistuen poistamisella ja asumislisään palaamisella sekä opintolainapainotteisuuden lisäämisellä on suorassa yhteydessä myös syntyvyyskysymykseen.
– Hallitus ajaa opiskelijoita kohtuuhintaisiin asuntoihin, joita ei käytännössä ole olemassa. Pääkaupunkiseudulla ei juuri ole ara-rahoitteista tai soluasumisvaihtoehtoa.
– Ei syntyvyyskään parane, jos työelämä aloitetaan suurta velkataakkaa kantaen. Opintolainen huoltajahyvitys on hyvä idea keskustan ohjelmasta, Suhonen korosti.
Keskustaopiskelijoiden Siiri Ruokola muistutti, että asumislisään palaaminen heikentää opiskelijoiden kesäistä toimeentuloa.
Opiskelijaliiton tavoite opintotukikuukausien lisäämisestä 64:ään vähentäisi Ruokolan mukaan epävarmuutta myös heiltä, jotka eivät saa työtä kesäksi, sillä kesällä olisi tuolloin mahdollista opiskella ilman, että se rokottaisi liikaa varsinaisen lukuvuoden tukikuukausia.
Itä-Suomen asiassa useat puoluevaltuutetut painottivat tehoavien ja kouriintuntuvien toimien tarvetta. Alue on kärsinyt itärajan kiinni menemisestä ja pakotepolitiikasta Ukrainan sodan alettua.
Hallituksen toiminta Itä-Suomen puolesta ei vakuuta.
– Itä-Suomi muistetaan ministerien lauantain ja sunnuntain puheissa, mutta heti maanantaiaamuna se unohtuu, varsinkin teoissa, keskustanuorten Milla Veteläinen sanoitti.
– Itä-Suomi ei ole vain raaka-ainereservaatti tai lomamatkojen maisema.
Selvityksiä, työryhmiä, juhlapuheita ja päänsilitystä on saatu, mutta konkretiaa ei, Helena Pakarinen Pohjois-Karjalasta totesi. Hänen mukaansa idässä ollaan turhautuneita tapaan, jolla hallitus valmistelee Itä-Suomi -ohjelmaa. Maakuntien näkökulmat on Pakarisen mukaan ohitettu.
– Edellinen hallitus selvitti esimerkiksi erityistalousalueiden perustamista ja alueellista opintolainahyvitystä. Hallituksella on mahdollisuus viedä näitä eteenpäin, jos vain on tahtoa.
Sanna Saikkonen Kymenlaaksosta painotti, että alueen vahvistamiseksi on vaadittava seuraavalla rahoituskaudella EU-tason ohjelmaa. Hän moitti myös vesiliikenteen väylämaksujen korotusta, joka iskee Haminan-Kotkan satamaan vahingoittaen Kymenlaakson taloutta.
Jari Karhu Karjalan piiristä vetosi, että itärajan maakunnat eivät voi olla vain puskurivyöhyke muulle Suomelle. Erityistalousalue on perustettava, hän vaati, ja ehdotti myös uuden Saimaan kanavan rakentamista Suomen puolelle rahoilla, jotka otettaisiin Turun tunnin junasta. Uusi kanava olisi myös ”juoksuhautana” merkittävä puolustusrakennelma.
Pohjois-Savoa edustava Auli Piiparinen korosti, että on juuri keskustan vastuulla valaa uskoa Itä-Suomeen. Ajat eivät ole helpot, mutta ilman toivoa paremmasta leviävät vain ”kyynisyys ja pettymys politiikkaan”.
– Alueellinen opintolainahyvitys tarvitaan nyt eikä huomenna. Keskustan on oltava avoin siinä, mitä seuraavan kahden vuoden aikana asetetaan tavoitteeksi, konkretiaa, joka tuo todellista parannusta tavallisten ihmisten arkeen ja elämään.
Sote– ja sosiaalipolitiikka puhuttivat myös laajalti. Keskustanaisten Kristiina Ruuskanen muistutti siitä, että myös pieni- ja keskituloisten toimeentulo tukee talouskasvua.
– Hallitus on kaapannut puheeseensa pohjoismaisen mallin, mutta tarkoittaa tien tasoittamista ”amerikkalaiseen unelmaan”, eli pärjääjät pärjäävät, eikä muista niin väliä, Ruuskanen täräytti.
– Keskustan on pidettävä suomalaisten puolta kurjistamista vastaan. Sosiaalipolitiikka on ymmärrettävä osana kokonaisturvallisuutta, kuten hyvinvointivaltion rakentamisvaiheessa ymmärrettiin. Sosiaaliturva ja -palvelut ovat myös kasvutoimia, sillä tuottava kansantalous tarvitsee pärjääviä ihmisiä.
Sallamari Piispanen Keski-Suomesta oli huolissaan omaishoitajien asemasta hallituksen tehdessä leikkauksiaan ja suunnitellessa omaishoidon tuen myöntämisen kiristämistä.
– Omaishoito on järkevä investointi, joka vähentää resurssien tarvetta muusta hoidosta. Omaishoitajien jaksamista pitäisi tukea entistä paremmin.
Keskustan kauden 2024–2026 puoluevaltuusto kokoontuu kuluvana viikonloppuna Oulussa ensimmäiseen kokoukseensa. Puoluevaltuusto kokoontuu sääntömääräisesti kaksi kertaa vuodessa ollen ylin päättävä elin puoluekokousten välillä.