Uusi huippu-urheilujohtaja listaa tavoitteitaan – "Sitten niitä mitaleita tulee"
Olympiakomitean huippu-urheilujohtajaksi valittu Janne Hänninen sanoo huippu-urheilun olevan hänelle sydämen asia. Ja Hänninen toivoo, että hän ja hänen johtamansa tiimi voisi keskittyä vain huippu-urheiluun.
– Tiedän, mitä tarkoittaa huippu-urheilu ja mikä se huippu-urheiluprosessi on. Mikä on oleellista huippu-urheilussa ja mikä ei ole oleellista. Mä olen siinä omasta mielestä aika hyvä, Hänninen sanoi Olympiastadionilla torstaina sen jälkeen kun hänet oli esitelty Olympiakomitean henkilökunnalle.
Hänninen, 49, kilpaili pikaluistelijana kolme kertaa olympialaisissa, mutta lapsuuden tavoite olympiavoitosta jäi saavuttamatta.
Heti luistelu-uransa päätyttyä 2006 hän siirtyi Suomen pikaluistelumaajoukkueen päävalmentajaksi. Sen jälkeen hän valmensi Norjan sprinttipikaluistelumaajoukkuetta ja jääkiekkoilijoitakin, kunnes palasi Luisteluliittoon 2015 urheilutoimenjohtajaksi.
Tästä tehtävästä Hänninen siirtyy elokuussa Olympiakomiteaan. Toistakymmentä vuotta toiminut huippu-urheiluyksikkö puretaan, ja sen toiminnot jaetaan kahteen osaan.
Niistä työnimellä Team Finland kulkee huippuvaiheen ohjelma, jota Hänninen ryhtyy johtamaan.
Organisaatio on vasta rakentumassa, mutta tavoitteena on, että Hännisen tehtävä on rajatumpi kuin huippu-urheiluyksikköä johtaneiden Mika Kojonkosken, Mika Lehtimäen ja Matti Heikkisen, mutta hänen on tarkoitus sukeltaa syvemmälle huippu-urheiluun.
– Ja se minua motivoi, Hänninen sanoi.
Hännisen mielessä on kaksi strategista asiaa, joita hän haluaa heti ryhtyä edistämään. Ensimmäinen niistä on suomalaisten huippu-urheilijoiden arjen rakentaminen urheilun ehdoilla.
– Heitä pitää pystyä tukemaan sillä tavalla, että se on mahdollista. Tätä kautta herää varmaan se, että pitääkö apuraha- ja tukijärjestelmälle tehdä jotain. Minulla ei ole siihen vastausta, mutta sitä pitää tarkastella, Hänninen sanoi.
Toinen on valmentajien asema.
– Oma kokemukseni on, että valmentajat ovat loppupeleissä aika yksin. Totta kai jokaisesta lajista löytyy se toiminnanjohtaja tai joku muu henkilö, puheenjohtaja, mutta ei ne yleensä pysty antamaan siihen substanssiin mitään tukea. Sen takia haluaisin, että lajit tekisivät yhteistyötä läpi lajirajojen ja sitä kautta sitä osaamista nostettaisiin ja kasvatettaisiin.
Entä millä perusteella Hänninen toivoo onnistumistaan huippu-urheilujohtajana arvioitavan?
– Se, että onnistunko minä kasaamaan semmoisen tiimin, joka pystyy toteuttamaan näitä visioita. Se, että saadaanko me osallistettua lajiliitot, valmentajat ja urheilijat yhteiseen päämäärään. Minun mielestäni ne ovat kaksi ensimmäistä onnistumisen merkkiä, Hänninen aloitti.
Pitkällä tähtäimellä Hänninen pitää oman onnistumisensa kriteerinä, että suomalainen huippu-urheilu voisi paremmin.
– En missään nimessä halua asettaa mitään mitalitavoitteita. Haluaisin, että me laitetaan fokus prosessiin. Prosessi on tietysti hieno sana, mutta se tarkoittaa, että saadaanko me toteutumaan se, että urheilijat pystyvät keskittymään urheiluun. Valmentajat kokevat, että heillä on tuki ja turva, etteivät he koe olevansa yksin. Ja me saadaan jatkuva oppimisen ympäristö pyörimään, Hänninen luetteli.
– Jos se prosessi toimii, niin sitten niitä mitaleita tulee.