Uupuminen pahin seuraus nuorten korona-ajan ongelmista – Honkonen: "Nuorten hyvinvointi on yksi prioriteetti uudessa tehtävässäni"

Nuorten hyvinvointi

Uupuminen vaikuttaa olevan pahin seuraus nuorten kokemista ongelmista korona-ajan poikkeusoloissa.

Tämä käy ilmi Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen laatimassa lukio- ja amisbarometrivertailussa.

Vaikka uupuminen ei ole pelkästään korona-ajan aiheuttama ongelma, niin erityisesti lukiolaisten kokema uupumuksen tunne on puolitoistakertaistunut epidemiaa edeltävään aikaan verrattuna.

– Reilu kymmenesosa opiskelijoista olisi tarvinnut opintoihinsa tukea, mutta ei ole sitä omien kokemustensa mukaan saanut, selvitti tutkija Jukka-Pekka Jänkälä karuja lukemia.

Osin tämän seurauksena myös opinnot ovat hidastuneet ja opiskelutaitoihin liittyvät vaikeudet ovat poikkeusaikana reilusti tuplaantuneet.

Kolmas korona-ajan mukanaan tuoma iso ongelma on kaverisuhteiden heikentyminen.

– Tämä näkyy erityisesti siinä, tullaanko kanssaopiskelijoiden kanssa lähemmiksi kavereiksi. Tämä kokemus oli tutkimuksen mukaan selkeästi heikentynyt koronaa edeltävään aikaan verrattuna, Jänkälä huomauttaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämässä Nuorten hyvinvointiseminaarissa pääsi ääneen myös tuore tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk.)

– Korona-aika näkyy painotuksissa. Nuorten hyvinvointi tulee olemaan yksi prioriteeteista uudessa tehtävässäni, Honkonen vakuuttaa.

Ministeri nosti esimerkkinä ja painopistealueena esille mielenterveyspalvelut.

– Ennaltaehkäisevän työn merkitys on nyt isossa roolissa, hän toteaa.

Nuorten arkea on helpottanut myös paluu lähiopetukseen.

– Etäopinnot ovat olleet monille kurja asia. Se, että pääsee kohtaamaan muut opiskelijat, on iso juttu.

 Oppilaitosten lisäksi ministeri iloitsee myös kulttuuririentojen avautumisesta.

– Kulttuuri voi olla tärkeää erityisesti siinä vaiheessa kun mieli on muuten raskas. Konsertit ja taide ovat hyviä keinoja tilanteiden ratkaisemiseksi, Honkonen muistuttaa.

Opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mukaan tärkeätä on saada myös nuorilta itseltään viestiä siitä, mitä nykyisen tilanteen korjaamiseksi pitäisi tehdä.

– Tutkimustietoa ja hankkeita on toki jo olemassa. Mutta kun rahaa käytetään, niin päättäjien on hyvä tietää mihin kannattaa satsata. Se on koulutus- ja nuorisopolitiikan ykköskysymys, hän painottaa.

Andersson nosti esiin pari vuotta jatkuneen korona-ajan ongelmien lisäksi myös Ukrainan sodan aiheuttaman epävarmuuden nuorten mielissä.

– Opetushallitus on antanut ohjeita, miten sotaa tulisi käsitellä. Toinen tärkeä asia on venäjänkielisten lasten asema Suomessa. Heitä on pyritty tukemaan ja tuomaan julki, että yksikään lapsi ja nuori ei ole sotaan syyllinen.