Utajärvellä esittäytyneiden keskustaehdokkaiden gallup-lääke oli selvä: "Koukataan kentän kautta ja puhutellaan jokaista vastaantulijaa"
Kansanedustajaehdokkailla pitää näinä viikkoina kiirettä ja tahti senkun kiihtyy.
Perjantai-iltana Pohjois-Pohjanmaalla keskustapiirin kansanedustajaehdokkaat esittäytyivät Utajärvellä Rokuan kuntokeskuksessa, jossa viikonlopun ajan vietetään piirin järjestöpäiviä.
Paikalla oli lopulta 12 ehdokasta 15:sta, kun istuvat kansanedustajatkin ehtivät Arkadianmäeltä viime tipassa maakuntaneuvos Kyösti Juujärven vetämään paneeliin.
Ehdokkaiden esittelykierroksesta kävi ilmi, että monipuolisen ja keskenään hyvähenkisen kepujoukkueen pääteemoina ovat koulutus, perheet, yrittäjyys ja työllisyys, vanhustenhoito, turvallisuus, ympäristökysymykset sekä luonnonvarat ja maatalous.
Kaikista aihepiireistä kuultiin asiantuntevia ja konkreettisia ehdotuksia sisältäneitä puheita.
– On hienoa nähdä, että järkeviä ehdokkaita on näin paljon, Juujärvi kehui.
Tsemppaus on paikallaan koko kenttäväen keskuudessa, sillä viikon gallupuutisesta ei juuri riemua revitä.
Ehdokkailla vaikutti kuitenkin olevan taistelutahtoa ja näkemyksiä siitä, miten tilanne saadaan kohentumaan vajaan kahden kuukauden aikana.
Ennen muuta korostettiin ihmisten kohtaamisen merkitystä.
– Meidän on jalkauduttava ihmisten pariin, mentävä ovelta ovelle, kuten Center teki Ruotsissa, Jussi Ylitalo sanoi.
Samaa korostivat Ulla Parviainen ja Pekka Aittakumpu.
– Koukataan kentän kautta ja puhutellaan jokaista vastaantulijaa, Parviainen sanoi.
Marjut Lehtonen haastoi kaikkia tarttumaan puhelimeen ja kilauttamaan joka päivä vähintään kymmenelle äänestäjälle ja kertomaan keskustan viestiä.
Antti Rantakangas kehotti nostamaan hallituksen onnistumiset rohkeasti esiin ja Juha Pylväs muistutti, miten tärkeää on puhua ihmisten kokoisista asioista ymmärrettävästi.
– Meidän pitää saada itsetunto kohdilleen ja viedä viestiä eteenpäin, Hanna-Leena Mattila painotti.
Tuija Patana vertasi poliittista todellisuutta kolmijalkaan. Talouden jalka on hyvin hallussa ja Kimmo Tiilikainen joukkojen etunenässä on hoitanut ympäristöjalkaa suhteellisen hyvin, vaikka se vielä hieman nitkuukin.
– Sosiaalinen jalka on sen sijaan heikoilla. Se kun saadaan kuntoon, niin gallupit nousevat, hän sanoi.
Vesa Riekki puolestaan vertasi tilannetta metsurin arkeensa.
– Tykkylumisia puita ei auta säikähtää. Pitää pistää niska kyyryyn ja antaa rytyn käydä. Niin vaalikentilläkin.
Mikko Kinnunen muotoili ratkaisunsa runon muotoon.
– Tehdään yhdessä maa, jossa kaikki otetaan mukaan.
Eija-Riitta Niinikoski ja Riikka Moilanen muistuttivat, ettei yhtään ääntä ole vielä annettu.
– Mikään asia ei mene eteenpäin ilman voimakasta tunnetta ja tahtoa. Näitä tarvitaan, Niinikoski sanoi.
– Kenelläkään ei ole sellaista järjestöväkeä kuin keskustalla. Sillä nämä vaalit voitetaan, Moilanen painotti.
Paneelissa käytiin läpi keskustan vaaliohjelman teesejä. Puhetta ei tarvinnut ehdokkaista kaivaa. Ohjelma tuntui olevan hyvin hallussa.
Yleisöstä nostettiin esiin muun muassa kuntien elinvoimaisuuden varmistaminen. Esa Karjalainen ehdotti vakuusrahastoa maaseudun kuntien talouden turvaamiseksi.
Esitys sai kannatusta.
Anne Sormunen puolestaan kaipasi ehdokkailta keinoja maaseudun ja kaupunkien välisen kuilun poistamiseksi.
Yhteistyötä ja vuoropuhelua onneksi jo onkin. Ylitalo otti esimerkiksi kotikuntansa Tyrnävän etälukioon, joka on Oulun Lyseon toimipiste.
Moilanen muistutti, että kun Oulun meno yskii, koko maakunnassa menee heikosti ja toisinpäin.
– On kaikkien yhteinen etu, että koko maakunta on elinvoimainen.
Myös vanhusten hoivamitoituksesta keskusteltiin. Heli Kaikkonen oli huolissaan, miten käy kuntoutuksen, jos puhutaan vain desimaaleista.
Yhtä mieltä oltiin siitä, ettei pelkkä mitoitus riitä, vaikka se hyvä alku onkin.
Ratkaisuksi esitettiin muun muassa hoitajien koulutuksen lisäämistä. Rantakangas kiinnitti huomiota kolmannen sektorin tekemään tärkeään työhön.
Niinikoski toivoi, että terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen suosittelema toimintakykyä ja hoitoisuutta mittaava RAI-järjestelmä otettaisiin käyttöön kaikissa yksiköissä. Silloin työvoimaa olisi tarpeen mukaan.
Kinnusen mielestä pitäisi saada enemmän yhteisöllisen asumisen muotoja, jossa tarjolla olisi seuran lisäksi myös kuntoutusta.
Riekin huomautti, että maaseudulla vanhusten turvallisuutta lisää se, että naapurustossa on ihmisiä.
Parviainen ja Aittakumpu nostivat esiin omaishoidon merkityksen ja tarpeen saada sen kriteerit ja rahoitus yhdenvertaiseksi koko maassa.
Patana ehdotti, että valtio tukisi asuntojen muutostöitä myös niille pienituloisille eläkeläisille, jotka eivät pysty hyötymään verovähennysoikeudesta. Tämä helpottaisi kotona pärjäämistä.
Yleisöstä Jarmo Ahola otti esiin kehitysyhteistyömäärärahat. Hänen mielestään Suomen pitäisi viedä osaamistaan rahan ja materian sijaan.
Tämäkin ajatus sai vastakaikua. Mattila totesi, että nimenomaan tyttöjen koulutukseen panostaminen synnyttää kolmansissa maissa paljon hyvää.
Pylväs painotti, että kehitysmäärärahoille on tehtävä jotain, muuten Eurooppaan vyöryy tulevaisuudessa 60 miljoonan pakolaista.
– Meidän on voitava auttaa heitä kotimaassaan, hän sanoi.
Lehtonen iloitsi siitä, että koulutusvientiä jo tapahtuukin esimerkiksi opettajankoulutuksen osalta.
– Se on parasta apua.
Järjestöpäivät jatkuvat Rokualla vielä lauantaina ja sunnuntaina. Paikalla vaalivirtaa virittämässä on muun muassa keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen.