USA:n ja Tanskan tiedusteluyhteistyö nousi taas valokeilaan – Supolla ei ole tietoa vakoilun kohdistumisesta suomalaispoliitikkoihin

Ulkomaat

Useissa Euroopan maissa sulateltiin maanantaina mediatietoja Yhdysvaltain ja Tanskan yhteistuumin harjoittamasta vakoilusta eurooppalaisia poliitikkoja kohtaan. Muun muassa Ranskan eurooppaministeri Clement Beaunen sanoi pitävänsä asiaa ”erittäin vakavana”, koska luottamus liittolaisten välillä on tärkeää.

Lisätietoja penäsivät myös Ruotsi ja Norja. Norjan pääministeri Erna Solberg sanoi ottavansa asian puheeksi amerikkalaisten kanssa, jos tiedot Tanskasta pitävät paikkansa.

–  Heillä ei ole mitään syytä vakoilla Norjan tai muiden lähimpien liittolaistensa kohteita. Se luo enemmän epäluuloa kuin yhteistyötä, Solberg sanoi NRK:lle.

Tanskan puolustusministeri Trine Bramsen suostui kommentoimaan tietoja vain ”yleisellä tasolla” ja kirjallisesti. Hänen mukaansa läheisten liittolaisten järjestelmällistä salakuuntelua ei voi hyväksyä.

–  Uskon, että eri hallitukset ovat olleet ja ovat tästä samaa mieltä, Bramsen kirjoitti Tanskan yleisradion DR:n mukaan.

Tanskan sotilastiedustelu FE ilmoitti STT:lle sähköpostitse, ettei se aio kommentoida mediatietoja vakoiluyhteistyöstä.

Suojelupoliisista viestitettiin STT:lle, ettei supolla ole tiedossa suomalaisiin poliitikkoihin tai virkamiehiin Yhdysvaltain taholta kohdistunutta vakoilua.

Tiedustelupaljastus ei ole sikäli uusi, että se pohjautuu Tanskassa jo 2015 valmistuneeseen sisäiseen selvitykseen, jonka tiedot ovat peräisin vuosilta 2012 ja 2014. Tiedusteluvalvontaviranomaisen (TET) raportti asiasta päätyi puolustusministeri Bramsenin pöydälle vasta viime vuoden elokuussa.

Samoista selvityksistä juontavat viime marraskuussa Suomessakin julkistetut tiedot, joiden mukaan Yhdysvaltain kansallinen turvallisuusvirasto NSA olisi vakoillut tanskalaista ja ruotsalaista puolustusteollisuutta, muun muassa Saabia.

Tanskan hallitus asetti joulukuussa komission selvittämään maan sotilastiedustelua kohtaan esitettyä arvostelua.

Yhdysvaltain laajan tietoverkkoseurannan paljasti jo vuonna 2013 amerikkalainen Edward Snowden, joka tviittailikin tuoreesta tanskalaisuutisesta kommentoiden sitä niin tanskaksi kuin saksaksi.

Ruotsalaisen tiedusteluanalyysin emeritusprofessorin Wilhelm Agrellin mukaan tiedot vakoilutoiminnasta eivät todellisuudessa tule poliitikoille yllätyksenä.

–  Ulospäin ruotsalaisten poliitikkojen täytyy luonnollisesti olla hämmästyneitä ja tuohtuneita ja vaatia selvitystä, mutta todellisuudessa he tietävät täsmälleen, mistä on kysymys, Agrell sanoo TT:n haastattelussa.

Hänen mukaansa Yhdysvallat ja NSA on keskeinen toimija, jolla on tekninen osaaminen, ja joka solmii kumppanuussopimuksia Tanskan ja Ruotsin kaltaisten maiden ja niiden tiedustelupalveluiden kanssa maiden alueella olevissa kaapeleissa kulkevan tiedon seurannasta. ”Isäntämaata” ei kuitenkaan ole sopivaa salakuunnella.

–  Eli ruotsalaispoliitikkoja ei voi kuunnella (Ruotsin signaalitiedustelun) FRA:n kautta, mutta FE:n kautta se käy päinsä, Agrell selvittää.

Tanskalainen tiedustelun tutkija Thomas Wegener Friis puolestaan pitää skandaalina sitä, että Tanska näyttää antaneen liittolaiselle mahdollisuuden vakoilla useita toisia liittolaisia.

–  Kysymys kuuluu, kuinka paljon meidän pitää uhrata pysyäksemme Yhdysvaltain NSA:n hyvinä ystävinä, Wegner Friis muotoili DR:n haastattelussa.