Ulkoministerit saivat sovittua Venäjää patoavista periaatteista – Haavisto: Suurin osa maista kannattaa yhdeksättä pakotepakettia
EU:n ulkoministerit hyväksyivät maanantaina kuusikohtaisen linjauksen Euroopan unionin Venäjä-politiikan perusperiaatteiksi. Brysselissä hyväksyttyjä uusia periaatteita voi luonnehtia hengeltään patoaviksi.
Linjausten mukaan Venäjä pyritään jatkossa eristämään pakotteilla ja saattamaan vastuuseen sotarikoksistaan Ukrainassa. Lisäksi periaatteina on tukea naapurimaita, tehdä kumppanien kanssa yhteistyötä sääntöpohjaisen järjestelmän vahvistamiseksi, vahvistaa EU:n kestokykyä sekä tukea kansalaisyhteiskuntaa, ihmisoikeuspuolustajia ja riippumatonta mediaa.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kuvasi Brysselissä medialle päätöstä yhteisistä periaatteista hyvin merkittäväksi. Hän sanoi myös uskovansa, että neuvottelu Ukrainan ja Venäjän välillä varmaankin sujuu paremmin siinä vaiheessa, kun Ukraina on pystynyt vapauttamaan itselleen kuuluvat alueet.
– Keskusteluissa ja käytäväkeskusteluissa jotkut ministerit viittaavat siihen, että USA:n suunnalta aina välillä eri toimijoiden taholta tulee näitä kysymyksiä neuvotteluista ja neuvotteluiden alkamisesta Ukrainan ja Venäjän välillä. Tietysti oma käsitykseni ja käsitys Euroopan unionin ulkoministerien kesken on, että hyvin vähän Ukrainalla on neuvotteluvaraa siinä, saako se takaisin omat alueensa ja itsellensä kuuluvat alueet.
Ministerit myös haluavat lisätä apua Ukrainalle. Konkreettisesti he päättivät sotilaallisen kriisinhallinnan avustusoperaatiosta, jossa on tarkoitus tarjota koulutusta 15 000 sotilaalle ja erityisasiantuntijalle.
Haavisto sanoi, että suurin osa ulkoministereistä oli myös yhdeksännen Venäjää vastaan suunnatun pakotepaketin kannalla, mutta energiaan liittyvät asiat ovat hänen mukaansa hankalia. Huolta herättää se, taattaisiinko kaikille maille energian saaminen kaikissa tilanteissa.
Venäjä on palannut ulkopolitiikassaan täysimittaisesti vanhojen suurvalta-aikojensa ajatteluun, jossa se hamuaa eri keinoilla vaikutuspiiriä ympärilleen. Ukrainan lisäksi tämä näkyy esimerkiksi Balkanilla.
Ulko- ja turvallisuuspoliittista analyysiä tuottavan Carnegie-ajatuspajan vanhempi tutkija Paul Stronski listasi syyskuussa tekstissään Venäjän vaikutusyrityksiä Balkanin alueella.
Listaus kattaa muun muassa pitkän kieltäytymisen Kosovon itsenäisyyden tunnustamisesta, väitetyt liitynnät Montenegron vuoden 2016 vallankaappaussuunnitelmien juonitteluun ja separatistimielisten johtajien tukemisen Bosnia-Hertsegovinassa.
Stronski katsoi Venäjän keskeiseksi tavoitteeksi pitää Balkanin maat ulkona EU:sta ja Natosta. Balkanilla länsi-integraatio ei ole edennyt toivotusti, mikä on aiheuttanut siellä turhautumista.
Ulkoministerien kokouksessa esillä olivat muun muassa pyrkimykset yhteismarkkinoiden esteiden poistamiseksi ja se, että Länsi-Balkanin maat pysyisivät mukana ruoka- ja energiakriisien ratkaisuissa.
Haavisto kertoi olevansa sillä kannalla, että Eurooppa tai länsi ei voi voittaa Venäjää yksin. Hän huomautti, että kartalla Länsi-Balkan on Euroopan sisällä ja siellä kytee yhä poikkeuksellisia konflikteja.
Hän myös nosti alueen tapahtumista esille useita huolestuttavia merkkejä. Yksi niistä liittyi Serbiaan.
– Serbian ulkopoliittiset kannanotot ovat herättäneet myös huolta, koska siellä jollain tavalla tasapainoillaan lännen ja Venäjän välillä tavalla, joka ei oikein tämmöiseen EU:n kandidaattistatukseen sovi, hän sanoi.
Serbia on käynyt liittymisneuvottelujaan jo vuodesta 2014 saakka.
Ulkoministerit päättivät myös lisätä yhteensä runsaat 30 henkilöä ja yhteisöä Iranista pakotteiden alle.
Syitä pakotteille ovat Mahsa Aminin kuolema ja väkivaltainen vastaus Iranin mielenosoituksiin. Poliisin hoteissa kuollut Amini jäi siveyspoliisin käsiin, koska rikkoi huivipakkoa.
Sanktioitujen henkilöiden joukossa on muun muassa Iranin sisäministeri Ahmad Vahidi ja neljä Masha Aminin pidättäneen ryhmän jäsentä. Iranin valtion televisioyhtiön Press TV:n vastuulle puolestaan katsottiin vankien pakkotunnustusten tuottaminen ja lähettäminen.
Lisäksi sanktioitujen joukossa oli muun muassa korkeita poliisi- ja sotilasviranomaisia.
Pakotteet sisälsivät muun muassa varojen jäädyttämistä ja matkustuskieltoja, minkä lisäksi listattujen yhteisöjen ja henkilöiden saataville ei saa antaa varoja EU-maista.
Niin ikään valvontaan ja sisäisiin tukahduttamistoimiin soveltuvien laitteiden vieminen Iraniin on jatkossa kiellettyä.