Ulkoministeriön tutkimus: Kehitysyhteistyön kannatus korkeimmillaan 10 vuoteen

Suomalaiset näkevät koulutuksen selvästi tärkeimmäksi asiaksi, jonka Suomi voi kehitysyhteistyössä tarjota
Kehitysyhteistyö

Selvä enemmistö suomalaisista arvioi, että eniten annettavaa kehitysyhteistyöhön Suomella olisi koulutuksen ja osaamisen kehittämisessä, kertoo ulkoministeriön Taloustutkimuksella teettämä tutkimus.

Kysymyksessä ei annettu valmiita vastausvaihtoehtoja, mutta 37 prosenttia ihmisistä mainitsi koulutuksen oma-aloitteisesti.

– Suomalaiset katsovat, että koulutuksella voidaan saada aikaan pysyvää kehitystä ja saada kohdemaa pysyvästi jaloilleen sen sijaan, että pelkästään lievitettäisiin hätää. Tavallaan suomalaiset uskovat, että se olisi siirrettävissä, mitä koulutuksella on Suomessa saavutettu, arvioi tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Taloustutkimuksesta.

Rahkosen mielestä spontaanien mainintojen runsaus todistaa kiistattomasti, että koulutus on suomalaisten mielestä ”mahdottoman tärkeä asia.”

– Tällainen inhimillisen pääoman vahvistaminen on modernia ajattelua suomalaisilta. Ajatus on, että kun koulutus saadaan kuntoon ja tytötkin kouluun, kaikki muut ongelmat väestönkasvusta alkaen lähtevät sitä kautta purkautumaan ja ratkeamaan. Enää suomalaisten mielikuva kehitysyhteistyöstä ei ole se, että tehdään kaivo ja viemäreitä savannilla sijaitsevaan kylään, Rahkonen kertoo.

Lähes 90 prosenttia tutkimukseen vastanneista suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä.

Viime vuoteen verrattuna kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä pitävien osuus on noussut 5 prosenttiyksikköä. Luku on korkein yli kymmeneen vuoteen.

– Vuosien mittaan on havaittu, että mielipiteillä kehitysyhteistyön tärkeydestä on selvä linkki Suomen talouteen. Tämän vuosikymmenen alkupuolella, kun talous oli taantuman takia pitkään huonolla tolalla, oman maan polttavammat talousongelmat tulivat kehitysyhteistyötä tärkeämmiksi. Mitä paremmin meillä menee, sitä valmiimpia ihmiset ovat jakamaan rahaa kehitysyhteistyöhön, kertoo Rahkonen.

Kehitysyhteistyön nykysuosioon vaikuttaa Rahkosen mukaan myös se, että epävarmuus maailmalla on lisääntynyt ja sodista ja kriiseistä saadaan entistä enemmän tietoa.

Selvästi myönteisimmät asenteet kehitysyhteistyötä kohtaan löytyvät vasemmistoliiton, vihreiden ja SDP:n äänestäjiltä.

Muita äänestäjiä kielteisemmin siihen suhtautuvat ainakin perussuomalaisten kannattajat, joista 71 prosentille kehitysyhteistyö on tärkeää.

Yllättävästi sekä perussuomalaisten että vihreiden äänestäjistä vain 28 prosenttia on sitä mieltä, että kehitysyhteistyöllä voidaan merkittävästi ehkäistä pakolaiskriisien syntymistä.

Käytännössä kaikki muut puolueet ovat asian suhteen toiveikkaampia. Monessa muussa kysymyksessä vihreiden ja perussuomalaisten kannattajat ovat asenteiltaan vastakkaisissa ääripäissä.

Tutkimuspäällikkö Rahkonen arvelee, että tässä kysymyksessä puolueiden kannattajat lukevat saman kysymyksen eri kulmista.

– Perussuomalaiset suhtautuvat kehitysyhteistyöhön lähtökohtaisesti kielteisemmin, perusteltiinpa sitä millä tahansa. Vihreät taas suhtautuvat mitä myönteisimmin kehitysyhteistyöhön, mutta eivät halua pakolaiskriisin ehkäisemisen olevan sen päätavoite. Ihmisten auttaminen siksi, etteivät he tulisi tänne, voi monista heistä kuulostaa ikään kuin perussuomalaiselta perustelulta, Rahkonen sanoo.