Ulkoasiainvaliokunta erimielinen siitä, kuinka valmiiksi Nato-käsittely saatava ennen Turkin ja Unkarin hyväksyntää

Ulkoasiainvaliokunnassa on vastakkaisia näkemyksiä siitä, pitäisikö Suomen Nato-jäsenyys käsitellä valmiiksi eduskunnassa ennen kuin puuttuvat jäsenyyden ratifioinnit on saatu. Asiasta kertoo STT:lle valiokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.).

Käytännössä aikataulu on ulkoasiainvaliokunnan käsissä.

– Erimielisyys vallitsee siitä, tekeekö valiokunta mietintönsä valmiiksi tällä vaalikaudella vai ei, hän sanoo.

Turkki ja Unkari eivät vielä ole ratifioineet Suomen jäsenyyttä.

Halla-ahon mukaan ne, jotka kannattavat päätöksen nuijimisen lykkäämistä, pitävät tärkeänä sitä, että huhtikuussa vaihtuva eduskunta voisi olla tekemässä lopullista päätöstä, jos Suomesta tulee Nato-maa vasta ensi vaalikauden aikana.

– Itsekin olen esittänyt sen perustelun aiemmin, että prosessin aikana voi tulla esiin asioita, jotka valiokunta ehkä haluaisi huomioida mietinnössään, Halla-aho sanoo.

Nopean käsittelyn puolesta puhuu taas se, että kun ulkoasiainvaliokuntaan valitaan uusi kokoonpano, uudet jäsenet voivat haluta vielä perehtyä asiaan.

– Se ei ehkä sitten ole oikein tarkoituksenmukaista. Se voisi johtaa eduskuntavaalien ympärillä opportunistiseen keskusteluun ja sitä kautta kaikenlaisiin provokaatioihin, Halla-aho sanoo.

Asiantuntijat ja ulkoasiainvaliokunta ovat myös pohtineet, minkälaisen ulkopoliittisen signaalin se lähettäisi, jos Suomen ratifiointi tehtäisiin niin sanotusti pöytälaatikkoon odottamaan. Tämä tarkoittaa sitä, että eduskunta olisi käsitellyt asian valmiiksi ja jopa presidentti olisi vahvistanut lain.

– Jotkut arvelevat, että se voitaisiin kokea Turkissa provokatiivisena.

Osa asiantuntijoista on Halla-ahon mukaan puolestaan sitä mieltä, että se olisi Turkin odottama signaali Suomelta, että Suomi tarttuu Turkin ajatukseen, että maalla on valmius ratifioida Suomen jäsenyys.

Halla-ahon mukaan valiokunnassa keskeisin kysymys lienee se, pitäisikö Suomen Nato-jäsenyys kytkeä Ruotsin jäsenyysprosessiin vai ei. Halla-aho sanoo, että valiokunnassa on siitä jopa kolmenlaisia näkemyksiä.

– On niitä, joiden mielestä olisi hyvä, että me liittyisimme Natoon samaan aikaan, mutta se ei voi olla määräävä tekijä. Sitten on niitä, joiden mielestä Suomen pitäisi odottaa oman päätöksensä kanssa kunnes Ruotsi tulee mukaan.

Halla-ahon mukaan on myös niin sanottu äärimmäinen linja, että Suomen ei pitäisi lainkaan liittyä Natoon, jos Ruotsi ei tule mukaan. Halla-ahon oma tuntuma on kuitenkin se, että tämä on vain hyvin pienen vähemmistön näkemys asiaan.

– Kaikki pitävät Ruotsin jäsenyyttä tärkeänä asiana, mutta aika harva pitää sitä ratkaisevana, hän kuvailee.

Ulkoasiainvaliokunta aloitti mietinnön käsittelyn tiistaina.