Putin: Ukrainan energiaverkkoon tehdyt ilmaiskut ovat osa Ukrainan demilitarisointia – IAEA varoittaa vaarallisesta eskalaatiosta
Venäjän viimeaikaiset ilmaiskut Ukrainan energiainfrastruktuuria vastaan ovat osa Kremlin tekemää Ukrainan ”demilitarisointia”, sanoo Venäjän presidentti Vladimir Putin.
Ilmaiskut ovat aiheuttaneet laajoja sähkökatkoksia. Venäjä kohdisti jälleen torstaina ilmahyökkäyksiä energialaitoksiin eri puolilla Ukrainaa. Iskuja tehtiin esimerkiksi Zaporizhzhjan ydinvoimala-alueelle, mikä on aiheuttanut laajaa huolta kansainvälisessä yhteisössä.
Putinin mukaan iskut olivat myös vastaus Ukrainan tekemiin hyökkäyksiin Venäjän energiainfrastruktuuria vastaan.
Putin väitti, ettei Venäjä ollut talven aikana kohdistanut iskuja ukrainalaisiin energiakohteisiin ”humanitaarisista syistä”.
Talvella 2022–2023 Venäjä pommitti energiakohteita laajasti ja iskut jättivät miljoonia ihmisiä ilman sähköä ja lämmitystä pitkiksi ajoiksi. Nyt kuluvana talvena iskuja ei ole kirjattu yhtä paljoa ennen maaliskuun alkua, jolloin iskut kohteisiin alkoivat jälleen laajasti.
Putin kommentoi iskuja liittolaisensa Valko-Venäjän itsevaltaisen johtajan Aljaksandr Lukashenkan kanssa järjestetyssä tapaamisessa torstaina.
Liettuassa torstaina vieraillut Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vetosi jälleen maansa liittolaisiin, että Ukraina saisi lisää ilmatorjuntajärjestelmiä. Ukraina kärsii lisäksi muun muassa ammuspulasta.
Zelenskyi kommentoi torstaisia iskuja aiemmin ja tähdensi tuolloin, että Venäjän iskujen kohteena oli nimenomaan kriittinen infrastruktuuri.
– Venäjä iski Ukrainaan yön aikana yli 40 ohjuksella ja noin 40 lennokilla. Jotkut ohjuksista ja Shahed-lennokeista onnistuttiin ampumaan alas. Valitettavasti vain osa, Zelenskyi sanoi viestipalvelu X:ssä.
Iskujen kohteena oli etenkin Ukrainan toiseksi suurin kaupunki Harkova ympäristöineen. Harkovan alueen kuvernööri Oleh Synjehubov kertoi aiemmin Venäjän tehneen ainakin kymmenen iskua alueen kriittistä infrastruktuuria vastaan.
Iskuja tehtiin yön aikana infrastruktuurikohteisiin myös Kiovassa, Zaporizhzhjassa, Odessassa sekä Lvivissä.
YK:n alainen atomienergiajärjestö IAEA kommentoi lausunnossaan, että ilmaiskut Zaporizhzhjan ydinvoimala-alueelle olivat eskalaatio Ukrainan turvallisuustilanteeseen.
Järjestön johtaja Rafal Grossi kuvaili, että iskut ovat uuden ja hyvin vaarallisen vaiheen alku sodassa. Grossi kommentoi tilannetta hätäkokouksessa, jonka koollekutsujina olivat Grossi ja Ukraina.
Venäjä on miehittänyt Zaporizhzhjan aluetta maaliskuusta 2022. Sunnuntain jälkeen alueelle on tehty useita iskuja, jotka ovat ensimmäiset sitten marraskuun 2022. Venäjä ja Ukraina syyttävät iskuista toisiaan.
Zaporizhzhjan ydinvoimala on yksi Euroopan suurimmista, tosin se ei ole tällä hetkellä käytössä.
Grossi sanoi, ettei voimalaa vastaan pidä tehdä minkäänlaisia iskuja.
– Varsinkaan kohdistaa (iskuja) reaktoreihin, polttoainevarastoihin, muuhun kriittisen infrastruktuuriin tai henkilöstöön, IAEA:n johtaja sanoi.
Euroopan unioni sanoi tiedotteessaan, että viimeisimmät tapahtumat ovat hälyttäviä, ja että ne alleviivaavat alueen laittoman miehityksen lisäävän riskejä ydinturvallisuudelle.