Ukrainalle kirjoitettu rukous jakaa Suomen ortodoksikirkkoa – "Ei missään tapauksessa saa lukea"
Ukrainan sodan vuosipäivän jumalanpalveluksiin tarkoitettu rukous on jakanut mielipiteitä Suomen ortodoksikirkossa. Venäjän Ukrainassa aloittaman täysimittaisen hyökkäyssodan alkamisesta tulee maanantaina kuluneeksi kolme vuotta.
Ortodoksiseen kirkkoon kuuluvan hyväntekeväisyysjärjestön laatima rukous sai Suomen ortodoksista kirkkoa johtavan arkkipiispan Elian hyväksynnän. Rukous on kuitenkin saanut täystyrmäyksen metropoliitta Arsenilta.
Hyväntekeväisyysjärjestö Filantropia lähetti Ukrainaa tukevan rukouksen kirjeessään ortodoksiseurakunnille ympäri Suomea sähköpostitse tammikuussa. STT:n näkemässä muistojumalanpalveluksen rukouksessa pyydetään muun muassa suojelusta ”paljon kärsivälle Ukrainalle”.
Suomeen on sodan alettua saapunut kymmeniätuhansia ukrainalaisia, joista valtaosa on ortodokseja.
– Arkkipiispa Elia kannustaa seurakuntia huomioimaan Ukrainan sodan alkamisen vuosipäivän toimittamalla oheisen rukouspalveluksen tai muun sopivan palveluksen, kirjeessä sanotaan.
Seurakuntiin toimitetussa rukouksessa vedotaan Ukrainan puolesta muun muassa näin:
– Vielä rukoilemme, että rauha ja tyyneys asettuisivat paljon kärsivään Ukrainaan, Lähi-itään ja että ne vapautuisivat kaikista vihollisista ja muukalaisten hyökkäyksiltä.
Metropoliitta Arseni lähetti tämän jälkeen oman hiippakuntansa eli Kuopion ja Karjalan hiippakunnan seurakuntiin ohjeistuskirjeen, jossa hän kielsi lukemasta rukousta.
STT:n näkemässä viime perjantaille päivätyssä kirjeessä Arseni ohjeistaa, että lähetetyn muistopalveluksen voi toimittaa, mutta palvelukseen liitettyä rukousta ”ei missään tapauksessa saa lukea”. Hän perusteli papistolle sen voivan ruokkia ukrainalaisten ja venäläisten vastakkainasettelua.
– Siinähän on otettu kantaa sodan osapuolen puolesta. Meillä on seurankuntien jäseninä sekä ukrainalaisia että venäläisiä. Minun tulee hiippakunnan piispana ylläpitää yhtenäisyyttä eikä hajottaa seurakuntaa ottamalla kantaa jonkun puolesta, sanoi puhelimitse Italiasta tavoitettu Arseni STT:lle.
– Ylipäätään ortodoksisessa kirkossa ei minkään sodan muistopäivälle ole pidetty rukouspalveluksia. Se on poliittinen kannanotto konfliktiin, eikä se kirkolle kuulu, hän sanoi.
Arseni sanoi myös pitävänsä ongelmallisena sitä, että rukous ei ole piispainkokouksen hyväksymä vaan hyväntekeväisyysjärjestön laatima. Filantropian mukaan seurakunnista oli tullut toiveita saada jumalanpalveluskirjoja ukrainaksi.
Viimeksi ortodoksikirkossa kuohui marraskuussa, kun sosiaalisessa mediassa Venäjän arvoja ylistänyt Arsenin sihteeri joutui irtisanotuksi tehtävästään. Hänen väitettiin uhkailleen ortodoksisen palvelukeskuksen johtajaa.
Arkkipiispa Elia toimittaa itse sunnuntaina muistojumalanpalveluksen Uspenskin katedraalissa, jonne on kutsuttu Helsingin ortodoksinen seurakunta.
Suomen ortodoksisen kirkon vastaava tiedottaja Maria Hattunen sanoo seurakuntien toivotaan kuitenkin toimivan siten, kuin ne itse katsovat parhaaksi.
– Ei ole mitään mahtikäskyä, että juuri tämä palvelus pitää toimittaa, vaan arkkipiispa Elia kehottaa kaikkia toimimaan parhaaksi katsomallaan tavalla, Hattunen sanoi STT:lle.
Hattusen mukaan Helsingin lisäksi ainakin Mikkelissä, Rovaniemellä, Joensuussa ja Kiteellä aiotaan muistaa Ukrainan sodan alkamisen vuosipäivää.
Arsenin hiippakuntiin kuuluvasta kahdesta kirkosta kerrottiin STT:lle, että niissä toimitaan yleensä metropoliitan kansliasta tulevien ohjeistusten mukaan.