"Kuinka he sopeutuvat yhteiskuntaan?" – Ukrainalla on edessään suuri haaste, kun sodan veteraanit palaavat siviilielämään

Samalla kun Ukrainassa käydään sotaa, maassa valmistaudutaan siihen, miten sodasta palaavat veteraanit pääsevät osaksi yhteiskuntaa. Ukrainalaisissa visioissa veteraanit ovat tärkeä osa maan jälleenrakentamista.

Ukrainan veteraaniasioiden varaministeri Oleh Shymanskyi sanoo STT:lle, että laajamittaisen sodan aikana Ukraina rakentaa yhtä maailman laajimmista veteraanientukijärjestelmistä. Samalla ihmisistä halutaan pitää huolta, kun he ovat vielä rintamalla. Hän sanoo olevan tärkeää, että rintamalla taisteleva myös tietää, mitä heille on tarjolla kotiin palatessa.

– Emme tiedä, milloin rauha tulee, mutta jossain kohtaa se tulee. Meidän tehtävämme on saada hallintomme valmiiksi sitä varten, Shymanskyi sanoo STT:lle videoyhteydellä Ukrainasta.

Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD:n mukaan tämän vuoden alkuun mennessä 1,4 miljoonaa taistelijaa oli rekisteröitynyt veteraaneiksi. OECD katsoo, että Ukrainalla on edessään ennennäkemättömän suuri haaste veteraanien sopeuttamisessa jälleen yhteiskuntaan.

Sodasta palaavilla on monenlaisia haasteita. Shymanskyin puheesta käy selväksi, että sodan jäljet ulottuvat elämän eri ellei kaikille osa-alueille, kuten terveyteen, työllistymiseen, asumiseen ja perhe-elämään. Osa rintamalta palaavista on maan sisäisiä pakolaisia, jotka eivät voi palata kotipaikkakunnilleen.

Heti alkuun moni tarvitsee lääkinnällistä hoitoa, jos he ovat esimerkiksi haavoittuneet rintamalla. Moni tarvitsee kuntoutusta ja osa erilaisia proteeseja.

– Aiempina vuosikymmeninä ei ehkä ole keskitytty pitkäaikaiseen hoitoon. Nyt sairaanhoito tietysti keskittyy välittömään hoitoon, jota monet rintamalta tulevat tarvitsevat.

– Kansainvälisten järjestöjen tekemä tutkimus täällä näyttää, että niin sotilaiden kuin siviilien sotatraumoja ei voi verrata mihinkään viimeisen 70 vuoden ajalta. Joten emme voi vain kopioida toimintatapoja muualta. Meidän täytyy keksiä meidän omat tavat ja standardit.

Shymanskyin mielestä Ukrainassa tulisi keskittyä aiempaa enemmän mielenterveyteen, mutta maassa ei ole riittävästi alan ammattilaisia. Ukrainassa mielenterveyttä ei aiemmin pidetty erityisen tärkeänä. Mielenterveyteen on liittynyt häpeää ja stigmaa.

– Ehkä jos miettii erityisesti Neuvostoliiton perintöä, jossa valtio dominoi ja ihmiset eivät olleet yhtä tärkeitä, heidän mielenterveytensä oli varmaan vielä vähemmän tärkeä.

Shymanskyi sanoo, että nykyisin veteraanit ja asevoimat ovat paljon kiinnostuneempia mielenterveysasioiden hoitamisesta.

– Mielestäni nykyisin on enemmän keskustelua mielenterveyden tärkeydestä kuin ennen laajamittaisen hyökkäyssodan alkamista.

Shymanskyi huomauttaa, että vaikka ihminen ei ole enää rintamalla, sota ei jää taakse. Venäjän ilmahyökkäykset ovat osa siviilien arkea.

Perheet ovat tärkeä osa veteraanien kuntoutuksessa. Shymanskyi sanoo, että asia ei ole kuitenkaan yksiselitteinen. Perheet voivat olla tärkeä osa paluun onnistumiselle.

– Samalla aihe on vaikea, sillä tiedämme, että perheet todella ottavat taakan kantaakseen etenkin, jos ihminen on vakavasti haavoittanut ja tarvitsee tukea.

Tilanne vaikuttaa myös lapsiin kuten myös vanhemmasta erossa olo tämän ollessa rintamalla. Samalla toinen vanhempi jää monesti yksin hoitamaan perheen asioita. Sotilaiden ja veteraanien perheille on myös tukitoimia.

Osa veteraanien perheistä on paennut sotaa ulkomaille. Shymanskyi sanoo, että erään tutkimuksen mukaan yli puolelle veteraaneista tärkeä osa onnistunutta toipumista on perheen yhdistyminen.

Shymanskyi huomauttaa, että kaikki sodassa mukana olleet eivät saa oikeudellista veteraanistatusta. Status vaikuttaa etuuksien ja tuen saamiseen. Hänen mukaansa statuksen saavat asevoimissa rintamalla palvelleet ihmiset, jotka ovat osallistuneet aktiivisiin taisteluihin.

– Ajattelemme, että osallistuminen aktiivisiin taisteluihin luo tietynlaisen yhteisen kokemuksen.

Ukrainassa on otettu käyttöön erilaisia tapoja saavuttaa veteraaneja, jotka asuvat eri puolilla maata. Toisaalta on haluttu ottaa käyttöön digitaalisia palveluja. Toisaalta on otettu mallia ulkomailta, ja veteraaneille on avattu yhteisöllisiä paikkoja kokoontua ja saada tukea.

OECD katsoo, että uudistusten lisäksi Ukrainan järjestelmä kaipaa yhä panostusta muun muassa aikaiseen veteraanien haasteiden tunnistamiseen ja oikea-aikaiseen mielenterveyden tukijärjestelmään. Veteraanien tukeminen ei ole edullista, mikä tiedostetaan myös pienessä ministeriössä.

Shymanskyille tärkeää on, että veteraanit saadaan työelämään ja mukaan ukrainalaisen yhteiskunnan jälleenrakentamiseen.

– Kuinka koulutamme heitä uudelleen? Kuinka he sopeutuvat yhteiskuntaan? Entä miten yritykset sopeutuvat?

On aloja, joilla veteraanien kokemusta voidaan käyttää hyväksi.

– Mielestäni on tärkeää, että emme kohtele veteraaneja vain apua tarvitsevina, Shymanskyi sanoo.