Ukraina sai rahansa – Unkarin Orbanilta tuskin viedään nyt äänivaltaa EU:ssa
Unkarilta tuskin ollaan lähiaikoina viemässä äänivaltaa EU:n yhteisiin päätöksiin. Näin arvioi Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen akatemiatutkija Timo Miettinen.
Torstaina huippukokouksessa Unkarin pääministeri Viktor Orban taipui lähes välittömästi kokouksen alkamisen jälkeen siihen, että Ukrainalle voidaan tarjota 50 miljardia euroa apua. Aiemmin joulukuussa Unkari hyväksyi EU:n seuraavat laajentumisaskeleet, mutta jumitti avustuspäätöksen.
– Nyt kun kaksi isoa päätöstä eli laajentuminen ja budjetin välitarkastelu saatiin maaliin, niin ei varmaan ole välitöntä tarvetta asialle, Miettinen sanoo STT:lle.
Miettisen mukaan Eurooppa-neuvoston eli EU-maiden poliittisten johtajien ajatus lienee, että ainakin tähän mennessä neuvottelutie on avannut ovet näihin kaikkein tärkeimpiin päätöksiin.
Samalla EU-varojen pidättäminen Unkarilta näyttää jo aidosti tuottaneen tietyssä määrin tuloksia. Varoja on pidätetty Unkarin oikeusvaltion puutteiden takia.
– Aika paljon pystytään tekemään jo näillä nykyisillä mekanismeilla, jotka liittyvät rahan käyttöön ja parempaan valvontaan, Miettinen sanoo.
Torstain huippukokouksen jälkeen eri mediat ovat pyrkineet selvittämään, kuinka Unkarin Orban lopulta taipui sopuun muiden EU-maiden kanssa.
Politico-lehden mukaan Italian pääministeri Giorgia Meloni hyödynsi suostuttelussaan kuukausien ajan hyvää kahdenvälistä suhdettaan Orbaniin.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron puolestaan kuunteli Orbanin näkemyksiä muun muassa siitä, kuinka tämän mielestä itäisen Euroopan maita tulisi integroida paremmin osaksi unionia.
Orban tapasi vielä torstaina aamulla ennen ratkaisevaa kokousta Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin, EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ja pienen ryhmän EU-maiden poliittisia johtajia.
Hän jakoi viestipalvelu X:ssä kuvan tapaamisesta ja kertoi käyvänsä rentoa aamukeskustelua ennen huippukokousta.
STT kuuli eräältä korkealta EU-virkamieheltä, että keskustelussa käytiin yhä läpi toisistaan hyvin eroavia näkemyksiä Ukrainasta. Paine Unkaria kohtaan oli kova, mutta varasuunnitelmista ei hänen mukaansa keskusteltu.
Suomen pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi huippukokouksen jälkeen, että pääneuvottelijoiden esittämä taktiikka oli ajaa kaikkien jäsenmaiden yhteistä ratkaisua riittävän vahvatahtoisesti. Jos siinä ei olisi onnistuttu, olisi istuttu alas ja mietitty jatkoa.
– Se saattoi olla järkevämpi taktiikka kuin se, että olisi tuotu pöydälle jo valmis kiristyspaperi tai vaihtoehtopaperi, Orpo arvioi.
Orpo myös katsoi, että jos sopu olisi epäonnistunut, niin Unkarin äänivallan epääminen olisi tullut ilman muuta pöydälle.
– Kun nämä päätökset saatiin aikaan, niin tätä tarvetta ei tässä ja nyt ole. Se osoitti sen, että EU:ssa on valmius kaikkein tärkeimpien asioiden äärellä harkita kaikkein kovintakin keinoa.
EU-oikeuteen keskittynyt väitöskirjatutkija Pekka Pohjankoski Helsingin yliopistosta pitää ongelmallisena, mikäli äänivallan epääminen ja muut saman artiklan jyrkät toimet Unkaria vastaan kytketään suoraan Ukraina-tukeen.
Vaikka Orbanin hangoittelu asiassa ärsyttää muita, ei unionilla ole perussopimustensa mukaan velvollisuutta tukea Ukrainan sotataloutta.
Sen sijaan äänivalta voidaan viedä, jos jokin jäsenmaa rikkoo jatkuvasti ja vakavasti unionin arvoja. Siksi esimerkiksi Unkarin oikeusvaltion kehitys, ihmisoikeustilanne ja vähemmistöjen oikeudet pitäisi olla keskustelun ytimessä.
– Artikla seitsemän on ollut jo vuosia tällainen heittopussi, joka vedetään pöydälle. Ja ehkä tuntuu, että varsinkaan tuollaisessa poliittisessa retoriikassa ei ole aina ihan ymmärrystä oikeudellisesta taustasta, Pohjankoski sanoo.
Diplomaattilähteet Brysselissä ovat jo joulukuusta lähtien varoitelleet, että 26 jäsenmaata ei suostuisi epäämään yksimielisesti Unkarin äänivaltaa. Siksi lopulta kyse on aina myös siitä, mikä on poliittisesti mahdollista.
Pohjankosken mukaan on huomionarvoista, että päätös äänivallan epäämisestä on jätetty unionin muiden maiden yksimielisen päätöksen varaan.
– Kyllähän se kertoo siitä, että se on hirveän poliittista, mikä sen lopulta laukaisee. Ja siitä päätöksen sisällöstähän ei voi valittaa esimerkiksi EU-tuomioistuimeen.
Euroopan parlamentti on paineistanut jäsenmaita käsittelemään Unkarin äänivallan viemistä.
Osa suomalaisista europarlamentaarikoista kommentoi perjantaina Unkarin tilannetta EU-asioita koskevassa tiedotustilaisuudessa. Useat heistä katsoivat, että Ukrainan rahojen ei pitäisi olla ratkaiseva tekijä Unkarin äänivallasta päätettäessä.
Päätöksen Unkarin äänivallan viemisestä voi tehdä vain 26 muuta EU:n jäsenmaata.