Tytöille asennettiin kierukoita pakolla Grönlannissa – Tanskassa kiistellään yhä, oliko kyse kansanmurhasta

Grönlanti on ilmoittanut perustavansa totuus- ja sovintokomission selvittämään inuiittityttöjen ja -naisten pakkoehkäisyä.

Komissio päätettiin perustaa sen jälkeen, kun asiantuntijat eivät päässeet yksimielisyyteen siitä, täyttikö pakkoehkäisy kansanmurhan tunnusmerkit.

Yli 4 000 grönlantilaiselle tytölle ja naiselle asennettiin ehkäisykierukka ilman heidän suostumustaan 1960-luvulta 1990-luvun alkupuolelle ulottuvalla ajanjaksolla.

Grönlanti sai Tanskalta vastuun alueen terveydenhuollon järjestämisestä vuonna 1992, jonka jälkeen pakkoasennuksia ei tiettävästi tehty.

Nyt julkaistussa tutkintaraportissa todettiin, että ehkäisykierukkojen asentaminen rikkoi lukuisia ihmisoikeuksia, vaikka kansanmurhakysymyksestä ei löytynyt yhteisymmärrystä.

Pakkoehkäisyä asennettiin jopa 12-vuotiaille tytöille. Osa pakkoehkäisyn saaneista ei voinut saada enää lapsia myöhemmin elämässään.

– Emme voi hallituksen puolesta sanoa, oliko kyseessä kansanmurha. Tämä on asia, josta voimme vielä keskustella, Grönlannin oikeusministeri Marianne Paviasen sanoi.

Grönlannin pääministeri Jens-Frederik Nielsenin mukaan tärkeintä on nyt aloittaa toipumisprosessi. Tanskan pääministeri Mette Frederiksen painotti, että jatkossa tärkeintä on edetä yhteistyössä.

Raporttia koostamaan nimetyt asiantuntijat tekivät lopulta kaksi eri raporttia. Yhden raportin mukaan kansanmurhaa ei tapahtunut, kun taas toisen raportin mukaan pakkoehkäisy mahdollisesti täytti kansanmurhan tunnusmerkit.

Tanskan parlamentti pääsi torstaina sopuun siitä, että ehkäisyyn pakotetut naiset voivat hakea korvausta Tanskan valtiolta.

Uutisointi on herättänyt henkiin vuosikymmeniä vanhoja traumoja.

– Tajusin, mitä kaikkea se oli minulle maksanut – kaikki ne sairaalajaksot, leikkaukset, menetetyt koulupäivät ja ennen kaikkea ne kivut, joita en ollut koskaan yhdistänyt siihen kirottuun kierukkaan, Kirstine Najarak Berthelsen totesi uutistoimisto AFP:lle.

Pääministeri Frederiksen oli kompensaatioiden kannalla. Hän myös esitti Tanskan virallisen anteeksipyynnön pakkoehkäisystä viime vuonna.

Skandaali kävi ensi kertaa ilmi, kun yksi uhreista puhui kokemuksistaan medialle. Vuonna 2022 toteutettu podcast-sarja sen sijaan paljasti Tanskan ajaman kampanjan laajuuden.

Grönlanti ja Tanska ovat selvittäneet muitakin historian kipukohtia kuten lapsien pakkoadoptointia ilman heidän vanhempiensa suostumusta.

Grönlanti on Tanskalle kuuluva itsehallintoalue.