Työmarkkinajärjestöt eivät pääse sopuun ansiosidonnaisesta ja aktiivimallin korvaamisesta  – "Nyt ministerien pitäisi alkaa kertoa, mikä käy eikä mikä ei käy"

Työllisyystoimia pohtineiden työryhmien tulokset ovat jäämässä laihoiksi, eikä vaikeisiin asioihin ole tiettävästi vielä edes päästy käsiksi.

STT:n tietojen mukaan esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista koskevia ehdotuksia tuskin saadaan edistettyä ennen ensimmäistä välietappia kevään kehysriihtä. Porrastus tarkoittaa, että työttömyyspäiväraha olisi alussa nykyistä suurempi ja pienenisi työttömyyden pitkittyessä.

Yhteinen näkemys puuttuu yhä myös esimerkiksi aktiivimallin korvaavan yksilöllisen työnhaun velvoitteista. Uudessa mallissa palvelut ja työnhakuvelvoite perustuvat yksilölliseen työllistymissuunnitelmaan.

STT:n haastatteleman työnantajapuolen edustajan mukaan työministeriön virkamiehet ovat tuoneet työnhaun velvoitteita puivaan ryhmään vanhan ehdotuksensa.

– Se on aivan liian löperö, koska se tarkoittaa työttömyysturvan vastikkeellisuuden vähentämistä sitä kautta, että karenssijärjestelmä olennaisesti lievenisi nykyisestä.

Työnantajapuolella ollaan ministeriön kanssa samaa mieltä siitä, että työttömällä työnhakijalla pitää olla velvollisuus hakea työtä, ja jos ei hae, ei ole oikeutta työttömyysturvaan.

– Eri mieltä olemme karenssijärjestelmästä, joka lyhentäisi karenssiaikoja nykyisestä.

Palkansaajapuolen mielestä malli taas on liian tiukka, koska sen mukaan työttömän pitäisi hakea tietty määrä työpaikkoja tietyn ajan kuluessa.

Haastateltavien nimiä ei kerrota jutussa, sillä työryhmien työ ei ole julkista. Työryhmät koostuvat työnantajien ja työntekijöiden sekä ministeriöiden edustajista, ja niitä on seitsemän.

Erään työntekijäpuolta edustavan haastatellun mukaan ainoa konkreettisesti etenevä työllisyystoimi on tällä hetkellä kuntakokeilu. Kuntakokeilussa työttömien palveluita siirretään TE-toimistoilta kunnille.

– Tässä on niin valtavasti asioita työryhmien pöydällä ja kaikki vielä levällään.

Työnantajapuolen edustaja on samaa mieltä asioiden levällään olosta. Hänen mukaansa työperusteisesta maahanmuutosta voi löytyä joitakin keinoja, joille voisi työllisyysvaikutuksia laskea.

Hallituksen on määrä käsitellä työryhmien väliraportteja iltakoulussaan 22. tammikuuta.

Työryhmät perustettiin kesällä pohtimaan, kuinka työllisyyttä voitaisiin edistää. Keinojen löytämisellä alkaa olla kiire, sillä hallituksen tulisi tavoitteensa mukaisesti kertoa huhtikuun kehysriihessä linjauksista, joilla voidaan saavuttaa 30 000 uutta työllistä.

Työnantajapuolelta kerrotaan, että ryhmiä on tähän saakka ohjeistettu niin, että ”älkää tehkö mitään epämiellyttävää”.

– Nyt ministerien pitäisi alkaa kertoa, mikä käy eikä mikä ei käy, sanoo eräs työnantajien edustaja.

Myös palkansaajapuolelta kaivataan poliittista ohjausta.

Työministeriksi nousi SDP:n salkkukierrätyksessä joulukuussa Tuula Haatainen.