Työllisyys, maatalous, liikenne, sote ja ulkopolitiikka – keskustaedustajien kevään työlista on pitkä ja puoluekin pitäisi pelastaa

Keskustan sisälle toivotaan yhteisymmärrystä jakolinjojen vahvistamisen sijaan
Eduskunta

Kansanedustajat ovat parhaillaan istuntovapaalla dramaattisen syksyn jälkeen. Pian eduskunta kuitenkin taas kokoontuu ja saa eteensä isoja asioita.

Suomenmaa kysyi neljältä keskustaedustajalta, minkälaisin odotuksin he käyvät uuteen kevääseen.

Anne Kalmarin mukaan eduskunnalla on keväällä päätettävänään asioita, jotka herättävät intohimoja. – Rohkaisen pitämään esillä keskustalaisia arvoja, hän sanoo. (Kuva: Maria Seppälä)

Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmarin mukaan alkava vuosi on keskustalle merkityksellinen erityisesti ruoka- ja metsäpolitiikan sekä eläinten hyvinvointipolitiikan osalta.

– Päätettävänä on asioita, jotka herättävät intohimoja. Keskustalainen arvopohja on kuitenkin vahva. Uskon valtaosan suomalaisista jakavan sen.

Konkreettisina asioina hän nostaa esiin avohakkuiden kieltoesityksen sekä eläinten hyvinvointia koskevan lakiuudistuksen.

– On tärkeää, että keskustalainen terve järki on mukana näistä asioista päätettäessä. Luonnonvarojen kestävä käyttö tuo hyvinvointia koko Suomeen ja on myös ympäristön kannalta myönteinen asia.

Kalmarin mukaan koko elintarvikesektori alkutuotannosta jalostukseen on sitoutunut huomioimaan ympäristö- ja ilmastoasioita entistä paremmin.

– Se pitää pystyä tekemään niin, että taloudellisesti tiukoilla olevat viljelijät saavat siitä lisäarvoa. Politiikan kautta ei toisaalta saa ajautua tilanteeseen, jossa suomalaisten syömä ruoka jättää suuremman hiilijalanjäljen jossakin muualla.

Keskusta voi Kalmarin mielestä toimia ilmastoasioissakin sillanrakentajana ääripäiden välissä.

– Parhaimmillaan ilmastoratkaisujen etsiminen voisi olla koko kansaa yhdistävä tekijä. On surullista, että ylilyövä keskustelu saa ihmiset väsähtämään koko aiheeseen.

Ari Torniaisen mielen päällä on liikennejärjestelmäsuunnitelma. Hän toivoo lisää rahaa perusväylänpitoon. (Kuva: Jaakko Martikainen)

Matkalta kaupunginhallituksen kokoukseen tavoitettu Ari Torniainen kertoo odottavansa kevätkautta intoa täynnä.

Ykkösasiaksi hän nostaa työllistämisen edistämisen. Liikennevaliokunnan varapuheenjohtajan asialistalla korkealla ovat myös liikenneasiat.

Parhaillaan tekeillä on 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, jota pitää saada eteenpäin. Haasteita liittyy erityisesti rahoituksen riittävyyteen.

– Miten saadaan esimerkiksi perusväylänpitoon turvattua tarpeeksi paukkuja. Nyt tuli 300 miljoonaa euroa lisää, mutta se ei riitä. Tämä asia pitää saada linjattua parlamentaarisesti.

Isot raidehankkeet ovat Torniaisen mielestä tärkeitä, mutta samalla on parannettava myös tieverkostoa.

– Samoin jo olemassa olevaa rataverkostoa on kehitettävä isojen hankkeiden ohella.

– Kansainvälisen diplomatina tarve tulee korostumaan, Jouni Ovaska ennustaa. (Kuva: Jari Laukkanen)

Pirkanmaalaisedustaja Jouni Ovaska valmistautuu parhaillaan työmatkalle Keniaan. Kevään istuntoarkea hän tähyää odottavalla mielellä.

– Tulevaa vuotta kuvaa ehkä päällimmäisenä epätietoisuus. Maailmanpoliittinen tilanne on entistä epävakaampi, hän toteaa.

Suomen on Ovaskan mukaan oltava entistä aktiivisempi ulkopolitiikan saralla.

– Kansainvälisen diplomatian tarve tulee korostumaan. Osaltaan tähän vaikuttaa myös brexit, jonka pitäisi olla totta tammikuun lopussa.

Kevään tärkeimpänä teemana Ovaska pitää Torniaisen tavoin työllisyyspolitiikkaa. Uutiset työllisyystyöryhmien epäonnistumisesta ovat hänen mukaansa vakavia.

– Jos mitään ei saada aikaiseksi, hallituksen on toimittava ja määriteltävä tarkkaan askelmerkit, joilla asetettuihin tavoitteisiin päästään. Tämä tulee olemaan Marinin hallituksen koetinkivi.

Hilkka Kemppi valmistautuu hänkin aloittamaan työvuoden Afrikan matkalla. Ulkoministeriön seurue suuntaa Etiopiaan.

Hilkka Kempin mielestä eduskunnan pitäisi keskittyä asioihin pitkäjänteisemmin, eikä ryntäillä kokonaisuudesta toiseen. (Kuva: Jari Laukkanen)

Kevään istuntokaudelta hän toivoo laajakatseisuutta kalansilmäobjektiivista tuijottelun sijaan. Tuoreena edustajana hän on hämmästellyt sitä, miten eduskunta tuntuu aina vääntävän yhdestä asiasta kerrallaan. Ennen vaaleja rummutettiin sotea, nyt fokuksessa on työllisyys.

– Politiikkaa pitäisi saada pitkäjänteisempään suuntaan. Se on seuraavan vuosikymmenen isoin haaste. Alueiden tasa-arvo, demokratia, sivistysajattelu, syntyvyys ja ilmasto ovat aiheita, joissa riittää tekemistä koko vuosikymmeneksi, Kemppi listaa.

Kevään isoimmaksi asiaksi hän nostaa hiljaisuuteen vaipuneen sote-uudistuksen.

– Olen pitänyt aiheesta monia kymmeniä puheenvuoroja, mutta se ei tällä hetkellä kiinnosta, Kemppi harmittelee.

Sote-uudistus on hänen mukaansa välttämätön matalan syntyvyyden ja väestön vanhenemisen vuoksi. Samoin perhevapaauudistus on saatava tehtyä.

– Meillä on viimeiset hetket muuttaa asioita niin, että perhe, työ ja onni mahtuvat samaan elämään. Näen ympärilläni aivan liikaa jaksamisen haasteita, perheiden toimeentulohuolia ja ikäihmisiä, jotka ovat huolissaan tulevaisuudestaan.

Kemppi aikoo olla hereillä myös koulutus- ja osaamisasioiden osalta.

– Uskon niiden kautta syntyviin mahdollisuuksiin joka päivän vain enemmän ja enemmän. Osaamisen kautta ihmiset innostuvat, löytävät ammatin ja mukautuvat muuttuvaan maailmaan. Tähän liittyvät myös tunnetaidot ja empatiakyky, joita tarvitaan nykyaikana ehkä enemmän kuin koskaan.

Joululoman aikana kansanedustajilla on ollut aikaa pohtia myös keskustan tilannetta.

Lääkkeeksi he ehdottavat oman hännän nostamista, keskinäisen yhteisymmärryksen vahvistamista jakolinjojen syventämisen sijaan, aatteen kirkasta julistamista sekä eteenpäin katsovaa mieltä.

– Hallituksen hyvät teot eivät keskustaa auta, ellemme nosta niitä näkyviin, Anne Kalmari huomauttaa.

Monet parannukset, kuten korotukset eläkkeisiin ja lapsilisiin ovat huonosti ihmisten tiedossa.

– Pitää puhua siitä, mikä merkitys politiikalla edelleen on. Kokoomus esimerkiksi puhuu ostovoiman lisäämisestä, mutta ei lisäisi sitä pienituloisille.

Hallituksessa keskusta on onnistunut saamaan lisää rahaa myös maakuntiin ja kääntämään maatalouden luonnonhaittakorvauksen ja makera-rahat paremmalle tolalle.

– Ilman keskustaa tätä ei olisi tapahtunut, Kalmari korostaa.

Kemppiä häiritsee keskustan sisällä tällä hetkellä vallitseva negatiivisuus.

– Meidän pitäisi olla ystävällisempiä toisillemme. Tarvitaan malttia pohtia, ketä me olemme ja rakentaa uutta vahvaa tarinaa jo sata vuotta kestäneillä arvoillamme.

Kemppi näkee keskustan sisällä useita jakolinjoja, jotka uhkaavat vahvistua.

– Ei niitä tulla puolueen ulkopuolelta purkamaan. Meidän pitää itse pyrkiä luomaan keskuuteemme yhteisymmärryksen kulttuuria ja vakautta.

Kansanedustajan mielestä keskustan kannattaisi hyödyntää enemmän esimerkiksi ammattiyhdistystoimijoidensa, sote- ja koulutusasiantuntijoidensa ja kuntapäättäjiensä asiantuntemusta.

– Keskustalla on noin 3 000 valtuutettua eri puolilla maata. Heidän jättämisensä vähälle huomiolle on tyhmyyttä. He toteuttavat arjessa ison osan eduskunnan tekemistä päätöksistä. Kansaliikkeen luonne edellyttää, että viesti kulkee puolueessa sekä ylös- että alaspäin.

Puoluesihteerinäkin toimineen Ovaskan mielestä keskustan olisi tärkeintä luoda positiivista kuvaa poliittisesta järjestelmästä ja pyrkiä palauttamaan siihen uskottavuutta ja luottamusta.

– Olennaista on, että kunnioitamme toisiamme, edustimmepa mitä näkemyksiä tahansa.

Menneiden märehtiminen pitäisi Ovaskan mielestä jättää ja suunnata katseet eteenpäin.

– Maa tarvitsee edelleen Katri Kulmunin lanseeraamaa toivon liikettä. Päättäjienkin pitäisi olla koko ajan askeleen verran edellä ja keskittyä asioiden hoitamiseen.

Konkarikansanedustaja Torniaisen mielestä keskustan pitää viedä omaa aatettaan kirkkaasti ja entistä rohkeammin eteenpäin.

– Töitä pitää tehdä painokkaammin koko maan hyväksi, huomioiden jatkossakin pienituloiset ja maaseudun ihmiset. Ei tässä auta vaipua epätoivoon.