Tutkijan mukaan Venäjän rajapäätös on vastaus Suomen ydinaselakiin, ei merkki tulevasta liikekannallepanosta

Venäjä-asiantuntija Hanna Smith ei usko siihen, että Venäjän päätös panna Suomen ja Baltian vastaiset rajat kiinni olisi merkki siitä, että Venäjällä ollaan valmistelemassa laajaa liikekannallepanoa.

Sulkupäätöksestä ei voida vetää näin suoraviivaista johtopäätöstä, Vaasan yliopistossa resilienssitutkimuksen työelämäprofessorina työskentelevä Smith arvioi STT:lle.

Smith huomauttaa, että asepalvelusta karkuun lähteneet venäläiset eivät ole takavuosina pyrkineet pakoon Suomeen tai Baltian maihin, vaan Keski-Aasiaan, Georgiaan tai Kazakstaniin.

Toisaalta kaikista rajoistaan Venäjä vartioi tiukimmin juuri Suomen ja Baltian vastaisia rajojaan, Smith sanoo. Suomen raja on ollut henkilöliikenteelle kiinni loppuvuodesta 2023.

– Minä uskoisin nyt ennemminkin siihen, että sulkupäätös oli se, mitä Zaharova lupasi, eli nopea reaktio Suomen ydinmateriaalilakiin, Smith sanoo.

Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova uhkasi maanantaina Venäjän ryhtyvän poliittisiin ja sotilasteknisiin toimiin sen jälkeen, kun eduskunta hyväksyi kesäkuussa lakimuutokset, jotka sallivat ydinräjähteiden tuomisen Suomeen.

Seuraavana päivänä Tass uutisoi Venäjän sulkevan Suomen, Viron ja Latvian rajanylityspaikkoja väliaikaisesti.

Viimeksi Venäjällä käynnistettiin kansallinen mobilisaatio vuonna 2022. Tuolloin maasta lähti paljon väkeä ja ympäri Venäjää puhkesi laajoja mielenosoituksia.

Täysimittaista, kaikkia koskevaa liikekannallepanoa ei ole nähty Venäjällä viimeisimmän sodan aikana.

Smith ei usko, että Venäjällä on halua kiusata kansaa laajalla liikekannallepanolla juuri nyt.

– Nyt Venäjällä alkaa yhdellä jos toisella olla verenpaineet koholla, hän sanoo viitaten venäläisiä viime aikoina kuohuttaneisiin kysymyksiin, kuten sosiaalisen median rajoituksiin, polttoaineen saatavuusongelmiin ja Ukrainan drooni-iskujen aiheuttamaan turvallisuudentunteen heikentymiseen.

Venäjällä syyskuussa järjestettävät duuman vaalit jarruttavat osaltaan hallinnon haluja ryhtyä laajaan liikekannallepanoon.

Vaikka Venäjä on jo nyt luisunut autoritaariseen järjestelmään, olisi täysi sotatila askel vielä pidemmälle.

Laaja liikekannallepano tarkoittaisi Smithin mukaan sitä, että koko yhteiskunta valjastettaisiin sodan palvelukseen. Se olisi tosi raju toimenpide, hän sanoo.

Smith korostaa, että Venäjä rekrytointiongelma on todellinen. Riippumattoman venäläismedia Vjorstkan tietojen mukaan keväällä uusien värvättyjen määrä romahti kolmanneksella verrattuna vastaavaan ajankohtaan viime vuonna.

Venäjällä on ollut vaikeuksia värvätä sotilaita jo pidempään.

Smith huomauttaa, että Venäjällä on myös tehty viimeisen vuoden aikana erilaisia toimenpiteitä uusien sotilaiden kouluttamiseksi ja rekrytointien helpottamiseksi. Aiemmin sotilaille on järjestetty kutsunnat kaksi kertaa vuodessa, nyt kutsunnoista on tehty liukuvia eli sotilaita voidaan värvätä useammin.

Smith ei kuitenkaan pidä täysin mahdottomana sitä, että jossain vaiheessa Venäjällä nähtäisiin laaja liikekannallepano.

– Voi hyvin olla, että Putinin hallinto tarvitsee totaalisen sotatilan vielä, pysyäkseen vallassa. Se hetki ei kuitenkaan minun mielestäni ole vielä käsillä.