Tutkimus: Kulttuuripalvelut tukevat maahanmuuttajien kotoutumista

Kulttuuritapahtumat ja -palvelut vahvistavat maahanmuuttajien kotoutumista, kielitaitoa ja kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan. Asia ilmenee Suomen Kulttuurirahaston rahoittamasta ja E2 Tutkimuksen toteuttamasta tutkimuksesta.

Kyselyyn vastanneista ensimmäisen polven maahanmuuttajista 72 prosenttia koki oppineensa suomalaisuudesta vieraillessaan kulttuuritapahtumissa tai käyttäessään kulttuuripalveluita. Vastaajista 57 prosenttia arvioi, että se on auttanut suomen tai ruotsin kielen oppimisessa.

– Usein ajatellaan, että maahanmuuttajien kotoutuminen tapahtuu työn ja koulutuksen kautta, mutta tutkimustulokset osoittavat, että myös kulttuuripalveluilla on tärkeä rooli, sanoo E2 Tutkimuksen tutkimuspäällikkö Ville Pitkänen tiedotteessa.

Ukrainalaisten Yhdistys Suomessa ry:n kulttuurikoordinaattori Iryna Gorkun-Silén kertoo STT:lle, että Suomessa asuvat ukrainalaiset käyvät esimerkiksi festivaaleilla, konserteissa, näyttelyissä ja kirjastoissa sekä osallistuvat erilaisiin kulttuuri- ja yhteisötapahtumiin.

– Kulttuuripalvelut auttavat tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan, harjoittelemaan kieltä ja luomaan sosiaalisia suhteita, hän kuvailee.

Sosiaalinen merkitys korostuu Gorkun-Silénin mukaan nuorilla ja ikääntyneillä. Nuoret voivat tavata ystäviä ja uusia ihmisiä, kun taas ikääntyneillä voi olla vähemmän mahdollisuuksia arjen sosiaaliseen kanssakäyntiin.

Yhdistys korostaa myös kotoutumisen kaksisuuntaisuutta.

– Meidän järjestämillämme ukrainalaisilla kulttuuritapahtumilla pyritään tavoittamaan paitsi ukrainalaisia, myös suomalaisia ja muiden kansallisuuksien edustajia.

Gorkun-Silénin mukaan yhteyden säilyttäminen omaan kieleen ja kulttuuriin ei ole ristiriidassa suomalaiseen yhteiskuntaan kotoutumisen kanssa, vaan voi tukea sitä.

Kulttuuripalveluiden käyttämistä voi ukrainalaistenkin kohdalla rajoittaa raha. Yhdistys pitää siksi maksuttomia ja kohtuuhintaisia tapahtumia tärkeinä.

– Toivommekin lisää rahoitusta maahanmuuttajayhteisöjen itsensä järjestämään kulttuuritoimintaan.

Maahanmuuttajien keskuudessa käytetyimpiä kulttuuripalveluita olivat kirjastot, joissa oli käynyt 75 prosenttia vastaajista. Seuraavina tulivat elokuvateatterit, konsertit ja musiikkiesitykset, festivaalit ja museot.

Pitkään Suomessa asuneet ja hyvin suomea puhuvat käyttivät palveluita muita useammin. Osallistumista vaikeuttavat muun muassa tiedon puute, palveluiden hinta ja kielimuuri.

Tutkimuksen mukaan kulttuurilaitoksilla olisi mahdollisuuksia nykyistä suurempaan rooliin kotoutumisessa. Haastatellut palveluntarjoajat arvioivat tavoittavansa maahanmuuttajia suhteellisen heikosti.

Kulttuurilla näyttäisi olevan yhteys kokemukseen omasta asuinpaikasta. Lähes 90 prosenttia kyselyyn vastanneista katsoi, että kulttuuritapahtumat lisäävät kotipaikkakunnan viihtyisyyttä.

70 prosenttia koki kulttuuritapahtumissa käymisen vahvistaneen yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Tutkimukseen haastateltiin 48 maahanmuuttajaa ja kulttuuripalveluiden tarjoajaa Helsingissä, Vantaalla, Tampereella, Oulussa ja Kuopiossa. Lisäksi ensimmäisen polven maahanmuuttajille tehtiin verkkokysely, johon vastasi 591 ihmistä.