Tutkija Sipilän hajauttamispuheista: Oikeaa asiaa, mutta väärällä retoriikalla

Pääministeri Juha Sipilän puhe keskustan puoluevaltuutetuille hajauttamisen mahdollisuuksista sai aikaan melkoisen vastaryöpyn erityisesti pääkaupunkiseudun mediassa.

Jupakan kääntyminen vastakkainasetteluksi ei yllättänyt Vaasan yliopiston aluetieteenprofessoria Hannu Katajamäkeä. Pikemminkin päinvastoin.

– Kun sain kännykkääni etukäteen tiedon, että Sipilä aikoo puhua hajauttamisesta, niin arvasin heti mitä siitä seuraa. Me aluetutkijat pääsemme taas kommentaattorin töihin, hän naurahtaa viikon takaisia tapahtumia muistellen.

Professorin mukaan on todella harmillista, että pääministerin ansiokkaat teemat talouskasvun synnyttämiseksi hautautuivat täysin aluepoliittisten propagandasyytösten alle.

– Eihän Sipilä sanonut mitään sellaista, että hajauttamisessa koko maa pitäisi väkisin pitää asuttuna, hän huomauttaa.

– Sisällössä ei ollut sinänsä mitään uutista, mutta hän toi esille juuri niitä mahdollisuuksia, mitkä ovat olleet jo pitkään esillä maaseudun elinvoiman turvaamiseksi.

– Miksi tyytyä muualta kopioituihin suurkaupunkivisoon, kun tarjolla on omintakeinen Suomen tie, Katajamäki toteaa omana näkemyksenään.

Ainoana miinuksena Sipilän esiintymisessä professori näkee sanavalinnat ja retoriikan.

– Puhe oli ensisijaisesti suunnattu keskustalaisille, mikä tietysti selittää asiasisältöä.

– Mutta Sipilä olisi voinut kiinnittää enemmän huomiota esityksensä retoriikkaan ja sanavalintoihin. Jotain kilpailukykyä korostavaa termistöä olisi voinut ehkä tuoda enemmän esille, tutkija aprikoi.

Pääministerin puheen herättämä jälkipuinti osoitti Katajamäen mielestä jälleen kerran sen, että Suomessa ei osata keskustella asiallisesti aluepolitiikasta.

– Minkäänlaista kehitystä ei ole sillä saralla tapahtunut. Ollaan edelleen samoissa poteroissa kuin joskus 1970-luvulla, hän korostaa.

– Vaikka palaute oli myrskyisää, niin toivon todellakin, ettei Sipilä ainakaan turhautunut siitä, vaan jaksaa pitää näitä asioita esillä.

Todellisuudessa juuri se sama pääkirjoitus oli asenteellisuudessaan täydellistä retroilua.

Hannu Katajamäki

Hajauttamis-käsitteen nostaminen tikunnokkaan ja yksipuolinen kirjoittelu esimerkiksi Helsingin Sanomien palstoilla meni Katajamäen mielestä täysin yli ymmärryksen.

– Vielä torstaina pääkirjoituksessa kritisoitiin keskustan taktikointia ja retrohenkistä haikailua vanhoihin aikoihin. Todellisuudessa juuri se sama pääkirjoitus oli asenteellisuudessaan täydellistä retroilua.

– Syyttäessään muita kirjoittajalla on niin suuri malka silmässään, ettei hän huomaa itse olevansa tosiretroilun suurmestari, tutkija pamauttaa.

Vastakkainasettelu keskittämisen ja hajauttamisen välillä on mennyt aluetutkijan niin pahasti solmuun, ettei sen aukaiseminen ole helppoa.

Tuulettamista kaipaisivat erityisesti asenteet. Katajamäki peräänkuuluttaa avarampaa kokonaisnäkemystä erityisesti pääkaupunkiseudun näkövinkkelistä maailmaa katsoville.

– Jos puhutaan esimerkiksi Raide-Jokerista, niin sitä pidetään kansallisesti tärkeänä hankkeena.

– Kun täältä Vaasasta esitetään satsaamista Pohjanmaan väylään, niin se katsotaan automaattisesti vain paikalliseksi hankkeeksi. Siinä on se asenteellinen ero.