Tutkija: Luottamus Orbaniin on EU:ssa mennyt, seuraukset Unkarin puheenjohtajuudelle vielä auki
EU:n puheenjohtajamaan Unkarin pääministerin Viktor Orbanin yllätysvierailut Venäjälle ja Kiinan ovat vieneet luottamuksen häntä kohtaan EU:ssa, arvioi akatemiatukija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta. Toistaiseksi on kuitenkin epäselvää, johtaako sooloilu konkreettisiin seurauksiin Unkarin EU-puheenjohtajuudelle.
Politico-verkkolehden mukaan EU-maiden suurlähettiläät keskustelevat tilanteesta Brysselissä keskiviikkona. Nimettömänä esiintyneen EU-diplomaatin mukaan Orbanin tapaaminen Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa käytännössä päätti Unkarin puheenjohtajuuden ennen kuin se ehti kunnolla edes alkaa.
EU:n sääntöjen mukaan jäsenmaat voivat päättää puheenjohtajuuksista neljän viidesosan määräenemmistöllä. German Marshall Fund -ajatushautomon vanhemman tutkijan Daniel Hegedusin tulkinnan mukaan EU-maat voisivat tällä perusteella katkaista Unkarin puheenjohtajuuden lyhyeen ja aikaistaa Puolan puheenjohtajuuden alkamaan vuodenvaihteen sijasta jo vaikka syyskuussa.
Miettinen ei ota suoraa kantaa muutosten mahdollisuuteen mutta arvioi sen olevan ainakin vaikeampaa nyt, kun Unkarin pesti on jo ehtinyt alkaa. Hän sanoo seuraavansa silti mielenkiinnolla, johtaako tilanne joihinkin virallisiin seurauksiin EU:ssa.
– Seuraava Eurooppa-neuvosto (syyskuussa) on kyllä keskeinen, ja asia nousee varmasti siellä agendalle. Silloin myös selviää, kuinka paljon tukijoita Unkarille löytyy. Moni voi katsoa, että vaikka EU:lle on koitunut mainehaittaa, niin unionin toiminta ei ole kuitenkaan halvaantunut, Miettinen pohtii.
Unkarin toiminta voi nousta esiin myös jo EU:n ulkoministerien kokouksessa heinäkuun loppupuolella.
Miettinen muistuttaa, ettei puheenjohtajamaalla ole muodollista roolia EU:n ulkopolitiikan hoidossa eikä Orban voi siten esimerkiksi antaa EU:n nimissä mitään lupauksia.
– Mutta hän pystyy diplomaattisesti hämmentämään tätä tilannetta, millä on jo vaikutusta siihen, miten EU unionin ulkopuolella nähdään, Miettinen arvioi.
Hänen mukaansa epäviralliselle diplomatialle jää tilaa yhteisessä ulkopolitiikassa, koska EU:n päätöksentekoa rajoittaa siltä osin ainakin toistaiseksi tiukka yksimielisyyden vaatimus.
Orban itse ei ole yrittänyt peitellä rooliaan EU-puheenjohtajana, ja samalla hän on asettanut unionin uudenlaisen tilanteen eteen. ”Rauhanvälitysmatkat” yllättivät muut, vaikka jonkinlaisia ongelmia oli Unkarin aiemman toiminnan perusteella lupa odottaa.
Miettisen mukaan ennalta ehkäiseviin toimiin ei silti haluttu ryhtyä ennen Unkarin puheenjohtajuuskauden alkua heinäkuun alussa.
– Orban on kuitenkin aiemmin taipunut painostuksen edessä yhteisiin kantoihin EU:ssa, hän arvioi perusteita.
EU:n johto tuomitsi Orbanin matkat Venäjälle ja Kiinan viipymättä ja varsin suorasanaisesti. Miettisen mukaan on täysin ennen näkemätöntä, että unionin johto ja suuri enemmistö jäsenmaista joutuu sanoutumaan näin selvästi irti puheenjohtajamaan linjasta. Samalla EU:n sisäiset riidat tulivat myös julkisesti kaikkien tietoon ja riepoteltaviksi.
– Ehkä se on tässä tilanteessa kuitenkin pienempi paha, koska siinä kommunikoitiin myös Ukrainan suuntaan, että Orban ei edusta EU:n yhteistä näkemystä, Miettinen sanoo.
EU:n ohella Unkari on vastarannan kiiski myös Natossa. STT:n haastattelemat asiantuntijat eivät kuitenkaan usko, että Orban yrittäisi tai kykenisi pilaamaan puolustusliiton huippukokousta Washingtonissa.
– Hänen (Orbanin) vaikutusvaltansa Natossa on kuitenkin rajallinen, arvioi Naton entinen apulaispääsihteeri Camille Grand.