Tutkija kritisoi sähkötukimallia: Puolet voi kohdistua hyvätuloisimmalle neljännekselle – Lintilä: Tulorajaus ei ole nykytiedoilla mahdollinen, emme halua lisätä sähkön kulutusta
Aalto-yliopiston taloustieteilijä kritisoi hallituksen valmistelemaa sähkötukea siitä, että se kohdistuu merkittävästi hyvätuloisille.
Hallitus on valmistellut pikatahdilla kertakorvausta korkeista sähkölaskuista kärsineille kotitalouksille. Asiaa työstäneet ministerit linjasivat eilen, että tuen kokonaismäärä olisi enintään noin 400 miljoonaa euroa.
Aalto-yliopiston vanhempi tutkija Iivo Vehviläinen sanoo, että alustavien laskelmien mukaan puolet tästä tuesta kohdistuisi asuntokunnista hyvätuloisimmalle neljännekselle. Tämä tarkoittaa asuntokuntia, joiden yhteenlasketut bruttotulot ovat vähintään 70 000 euroa vuodessa.
– Hyvätuloisilla on useammin varaa asua omakotitalossa. Niissä sähkölämmittäjät kuluttavat enemmän sähköä, mutta samalla näkyy yleinen yhteys tulojen ja sähkönkulutuksen välillä, Vehviläinen sanoo STT:lle.
Asuntokunta muodostuu samassa asunnossa asuvista ihmisistä, kun taas kotitaloudessa määritelmänä on tulojen käyttäminen yhdessä. Esimerkiksi alivuokralainen ei välttämättä ole kotitalouden jäsen, mutta voi kuulua asuntokuntaan.
Hallitus on valmistellut pikatahdilla uusia tukitoimia sähkön kohenneen hinnan helpottamiseksi. Vehviläinen kritisoi erityisesti viestiä siitä, ettei tulojen vaikutusta tukeen olisi mahdollista huomioida tässä aikataulussa.
– En ymmärrä tätä viestiä, koska me tutkijat pystymme yhdistelemään sähkön kulutustietoja ihmisten tulotietoihin hyvin pienillä resursseilla.
Valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja sanoi eilen STT:lle, että erilaisissa sähkötuissa olisi mahdollista huomioida tulot, mutta syksyllä nopeasti luoduissa tukimalleissa tähän ei ole ollut aikaa.
Uutta tukea pohdittiin eilen hallituksessa erillisessä työryhmässä.
Kokouksen jälkeen kerrottiin ehdotuksesta, jonka mukaan kotitalouksien sähkölaskuja hyvitetään neljältä kuukaudelta. Sen omavastuu on 100 euroa kuukaudessa ja tukikatto 700 euroa kuukaudessa. Tämän osuuden väliin jäävä korvausprosentti tarkentuu jatkovalmistelussa. Hyvitys suoritetaan kerralla sähkölaskussa, eikä sitä tarvitse erikseen hakea.
Ryhmää vetävä elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) vahvistaa, että korvaus kohdentuu kaikille kotitalouksille, joiden sähkölasku osuu raja-arvojen väliin.
– Kaikki ovat varmasti sitä mieltä, että ne pitäisi kohdentaa heikoimmassa asemassa oleville, mutta vahvan yksityisyydensuojan takia tarvitsisimme uuden lain, jos luovuttaisimme tulotietoja sähköyhtiöille tai yhdistelisimme tulo- ja kulutustietoja. Nykytiedoilla ei ole mahdollisuutta rajata tukea kotitalouksien tulojen mukaan, Lintilä sanoo.
Tuki perustuu kotitalouksien sähkölaskuihin marras- ja joulukuussa.
– Jos ilmoittaisimme, että tammi–helmikuun laskusta saataisiin huojennusta tietty osuus, se lisäisi sähkön kulutusta. Sitä emme halua missään nimessä vaan siksi käytämme taannehtivaa mallia, Lintilä sanoo.
Hän arvioi, että esitys kertakorvauksesta ehtii lausuntokierrokselle loppiaisen jälkeen. Lintilän mukaan samaan aikaan etenee tuki maataloudelle.
– Lausuntoaika on yleensä pari viikkoa, mutta siitä ehkä joudutaan tinkimään vähäsen.
Lisäksi työryhmän kokouksen jälkeen kerrottiin, että koolle kutsutaan sidosryhmien kanssa käytävä keskustelu pienten ja keskisuurten yritysten tukemisen selvittämiseksi. Sidosryhmiin kuuluu Lintilän mukaan elinkeinoelämän kattojärjestöjä. Lisäksi hän odottaa uutta tilannekatsausta yritysten tilannetta seuraavalta työryhmältä.
Tutkija Iivo Vehviläinen kuuluu Datahuone-hankkeeseen. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) alaisuudessa toimivaan hankkeeseen osallistuu taloustieteilijöitä useiden yliopistojen muodostamasta taloustieteen keskus Helsinki GSE:stä. Hankkeessa on myös Tilastokeskuksen edustus.
Aalto-yliopiston tutkijat ovat Vehviläisen mukaan keväästä asti pitäneet esillä erilaisia malleja sähkömarkkinoihin puuttumiseksi niin, että tukitarpeet jäisivät vähäisemmäksi.
Hän kritisoi työ- ja elinkeinoministeriön asennetta toimia kohtaan. Ministeriössä on hänen mukaansa ollut hyvin tiukka linja siitä, että markkinan toimintaan ei tule puuttua.
– Olen pikkaisen armollisempi poliitikkojen suhteen. Toki vastuullisilla toimijoilla olisi ollut mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä tehdään, mutta jos virkakunta ampuu vaihtoehtoisia ratkaisuja alas, niin poliitikkojen on vaikea ottaa muuta kantaa.
Vehviläisen mukaan sähköpörssin riskitasoa tulisi edelleen laskea. Muuten on olemassa yhä mahdollisuus, että ääritilanteessa hinnat voivat nousta vielä moninkertaiseksi joulukuussa nähdyistä huipuista.
Avuksi Vehviläinen ehdottaa kysyntäjoustoa teollisuudelle. Hän sanoo, että teollisuus on niin merkittävä kuluttaja, että sillä olisi varmasti vaikutusta sähkön hintaan ja riittävyyteen.
– Jos tilanne tiukkenee, niin sen sijaan, että annetaan sähkön hinnan karata käsistä, verkosta joustaisi teollisuutta pois. Teollisuudelle jouduttaisiin maksamaan korvauksia, mutta sitä joustoa voisi ostaa valtavasti esimerkiksi sillä 200 miljoonalla, mitä nyt jaetaan hyvätuloisille, Vehviläinen sanoo.
Vehviläinen arvioi, että Suomen ja muun Euroopan sopeutuminen uuteen energiatilanteeseen tulee kestämään. Hänen mukaansa esillä olleen hintakaton merkitys olisi ollut suurin tälle talvelle, mutta sitä pidemmälle hän lähtisi ensisijaisesti toteuttamaan uudistuksia tukkumarkkinoilla ja sähköpörssissä.
– Pitkässä juoksussa hintakattoajattelu vaikeuttaa sopeutumista, kun mietimme, ketkä pystyvät tekemään sellaisia valintoja, jotka pienentävät niukkuutta markkinoilla.