Tutkija: Gazassa ensimmäiset askelet ovat humanitaarinen apu ja raunioiden raivaus

Samaan aikaan kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kokoaa ”rauhanneuvostoaan” Gazan kaistalle, gazalaiset itse odottavat kiireellisesti humanitaarista apua.

Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren kertoo, että kulunut talvi on ollut Gazassa ja koko alueella Lähi-idässä vaikea.

– Myrskyt repivät ihmisten telttoja Gazassa, ja lämpötila on laskenut öisin jopa viiteen asteeseen, hän kertoo STT:n puhelinhaastattelussa Libanonin Beirutista.

– On tullut tietoja siitä, että ihmisiä, myös lapsia, kuolee siellä kylmyyteen, hän sanoo.

Dahlgrenin mukaan juuri tämä on saattanut pistää vauhtia Yhdysvaltoihin ja kaikkiin muihin osapuoliin.

– Ikävää sanoa, mutta tämä sota on ollut sellainen, jossa pelataan myös niillä mielikuvilla, joita länsimaisilla ihmisillä Gazan tilanteesta on, hän sanoo.

Aselevon ensimmäisessä, lokakuusta viime viikolle kestäneessä vaiheessa Israel salli myös kansainväliset avustuskuljetukset Gazan nälkiintyneille siviileille.

Apu ei Dahlgrenin mukaan ollut kuitenkaan riittävää, eikä Israel avannut tärkeää Rafahin rajanylityspistettä.

Muun muassa YK:n riippumaton tutkintakomissio on katsonut, että Israel on syyllistynyt Gazassa kansanmurhaan ja käyttänyt myös siviilien nälkiinnyttämistä aseena.

Täysin valmista tiekarttaa ei edessä ole. Aselevon toisessa vaiheessa Gazan kaistalla on kuitenkin määrä aloittaa jälleenrakentaminen ja turvallisuuden palauttaminen. 

Israelin on määrä vetäytyä pois Gazan kaistalta, ja Hamasin ja muiden palestiinalaisten äärijärjestöjen on luovuttava aseista. 

Vaikeimmin ratkaistava kysymys on turvallisuuden luominen jälleenrakennuksen mahdollistamiseksi. Alueella toimii tunnettujen äärijärjestöjen lisäksi myös rikollisryhmiä. Väkivaltaisuuksia on myös paikallisten klaanien välillä.

– Tapahtuu paljon varastamista sekä avustuskuljetusten estämistä ja niiden rahastamista, Dahlgren sanoo.

YK:n tietojen mukaan lähes 80 prosenttia Gazan rakennuskannasta on tuhoutunut tai vaurioitunut Israelin ilma- ja maahyökkäyksissä.

Dahlgrenin mukaan Gazassa täytyy raivata pois kymmeniä miljoonia tonneja raunioita ja betonimurskaa, ennen kuin jälleenrakentaminen voisi edistyä. Raivaaminen tapahtuisi alueittain siten, että ihmiset pääsisivät vähittäin eri alueilla pysyvämpiin asuntoihin.

Väliaikaishallinnon johtaja on palestiinalainen rakennusinsinööri Ali Shaath, joka on istunut palestiinalaishallinnon suunnitteluministeriössä.

– Shaath on puhunut siitä, että rakennusromua työnnettäisiin mereen ja muodostettaisiin siellä asuttuja saarekkeita.

Dahlgrenin mukaan Shaath on arvioinut, että pelkästään raivaustöihin menisi ainakin kolme vuotta.

– Hän arvioi, että Gazan kaista, joka palestiinalaisille jää, voisi olla asuttava seitsemässä vuodessa.