Tutkija: Eurooppa on ydinaseiden suhteen nyt maailman vaarallisin paikka – "Riskit ovat tosi suuret"
Ydinaseiden käytön uhka on tunkeutunut Ukrainan sodan aikana arkitodellisuuteen tavalla, jota ei ole nähty sitten 1980-luvun ja kylmän sodan.
Uusia huolestuttavia uutisia kuultiin taas viime viikolla. Tiistaina Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti asetuksen, joka sallii ydinaseiden käytön myös sellaisia ydinaseettomia maita vastaan, jotka saavat tukea ydinasevaltiolta.
Torstaina Venäjä iski Ukrainaan keskimatkan ohjuksella, ja samana päivänä Putin sanoi, ettei Venäjä sulje pois mahdollisuutta tehdä iskuja myös Ukrainalle ohjuksia toimittaneisiin länsimaihin.
Ydinaseisiin erikoistunut tutkija Tytti Erästö Tukholman kansainvälisestä rauhantutkimusinstituutti Sipristä näkee Venäjän toiminnan ennen kaikkea signalointina Ukrainalle ja Natolle.
Hänen mielestään Putinin tiistaina allekirjoittamassa asetuksessa ei sisällöllisesti ole mitään uutta. Venäjän ydinasedoktriiniin on jo 1990-luvulta asti kuulunut, että ydinaseita ei käytetä ydinaseetonta valtiota vastaan, ellei se ole liitossa toisten ydinasevaltioiden kanssa.
– Yleensä nämä doktriinit korostavat sitä, että ydinaseita käytetään vain äärimmäisissä olosuhteissa, että ne on tarkoitettu lähinnä pelotteeksi. Mutta ne äärimmäiset olosuhteet ovat tietysti aina viime kädessä johtajan tulkinnan varassa, Erästö sanoo STT:lle.
– Lähtökohta kaikilla ydinasevaltioilla on, että näitä aseita ei pitäisi käyttää koskaan. Mutta kun halutaan signaloida pelotetta, annetaan sellainen mielikuva, että niitä ehkä ollaan valmiita käyttämään.
Erästö on huolissaan nykyisestä tilanteesta, jossa ydinaseiden käytöllä uhkaillaan melko avoimesti.
– Mielestäni Eurooppa on nyt maailman vaarallisin paikka, jos mietitään ydinaseiden käytön riskejä. Täällä on avoin konflikti, jossa on mukana ydinasevalta suoraan, ja sitten myös epäsuorasti toinen maailman suurin ydinasevalta. Riskit ovat tosi suuret, vaikka edelleenkin ydinaseiden käyttökynnys on korkea, Erästö sanoo.
– Jos Venäjä oikeasti käyttäisi ydinasetta, se olisi todella epätoivoinen teko, mutta en kyllä sulkisi sitä pois.
Riskien vähättely olisi tutkijan mielestä tyhmää, eikä ydinsodan mahdollisuudesta puhumista voida kuitata vain ”Putinin pussiin pelaamiseksi”. Kyse ei edes pelkästään Euroopan turvallisuudesta, vaan pahimmillaan maailmanlaajuisista seurauksista.
Erästön mukaan Yhdysvallatkin selvästi ottaa vakavasti mahdollisuuden, että Venäjä voisi käyttää ydinasetta Ukrainassa. Sen takia Yhdysvallat ja Nato ovat olleet melko varovaisia Ukrainan tukemisessa ja pyrkineet kaikin keinoin välttämään sodan laajentumista.
Kun Ukraina on pyytänyt uudenlaista tukea, esimerkiksi panssarivaunuja, hävittäjiä ja pitkän kantaman aseita, niiden myöntämistä on edeltänyt pitkällinen pohdinta.
Vaikka länsi on lopulta ylittänyt lukuisia Venäjän asettamia niin sanottuja punaisia viivoja, se on tehty pikku hiljaa ja varovaisesti.
– Toisaalta siinä on se vaara, että koska Venäjä ei ole reagoinut sillä pahimmalla mahdollisella tavalla vielä, monet näkevät sen todisteena siitä, että tämä uhkailu on Venäjältä pelkkää bluffia. Mutta siihen ei pitäisi tuudittautua. Se tosiaan vaatii vain sen yhden ihmisen päätöksen, Erästö toteaa.
Hän ei näe, että Venäjälle olisi mitään merkittävää sotilaallista hyötyä ydinaseen käytöstä taistelukentällä.
– Pääasiallinen hyöty on se pelotearvo, että pystytään pitämään esimerkiksi Nato suoraan osallistumatta tähän sotaan. Se ei silti tarkoita, että voidaan luottaa siihen, että Venäjä ei niitä aseita käytä. Siinä vaiheessa, jos Venäjän johto päättää, että sillä ei ole mitään menetettävää tai se on häviämässä sen sodan, se saattaa tehdä myös epärationaalisia päätöksiä.
Kun puhutaan mahdollisuudesta, että Venäjä käyttäisi ydinasetta Ukrainassa, ajatellaan yleensä nimenomaan taktisia ydinaseita. Niiden vaikutus on huomattavasti rajallisempi ja paikallisempi kuin strategisilla ydinaseilla, joilla pyyhitään kokonaisia valtioita kartalta.
Rajoitetulla ydinaseen käytöllä Venäjä voisi yrittää painostaa vastapuolta luovuttamaan.
Erästö muistuttaa, että taktistenkin ydinaseiden aikaansaama tuho on aivan eri luokkaa kuin tavanomaisilla aseilla. Niiden tuhovoimaa voidaan verrata Hiroshiman ja Nagasakin vuonna 1945 tuhonneisiin atomipommeihin.
Ydinaseen käyttö ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen johtaisi Erästön mukaan arvaamattomaan tilanteeseen.
– On hirveän vaikeaa ennakoida, mitä seuraa siitä, kun ydinaseita on käytetty kerran. Useimmissa simulaatiotilanteissa ydinsotaa ei ole pystytty rajoittamaan, vaan se yleensä eskaloituu aina laajamittaisemmaksi ydinsodaksi. Sen takia siinä ei ole kyse vain tabun rikkomisesta ja paikallisesta inhimillisestä ja ympäristön tuhosta, vaan myös siitä, että ydinsodan laajeneminen on aina riski.
Vaikka lännen vastaus Venäjän ydinaseiden käyttöön olisi iskeä tavanomaisilla aseilla, se voisi johtaa taas uuteen ydinaseiden käyttöön Venäjän taholta. Sen vuoksi eskalaation hallitseminen on vaikeaa, kun ydinaseet ovat tulleet kuvaan mukaan.