Turun tunnin junaa ja Helsinki-Vantaan lentoaseman junayhteyttä edistetään, valtateitä korjataan
Tuleva hallitus aikoo tehdä liikenneverkkoon mittavia parannuksia. Tarkoituksena on toteuttaa noin kolmen miljardin euron liikenneinvestointiohjelma, josta raideliikenne on saamassa vajaat puolet ja tiestö vähän yli puolet.
Esimerkiksi nopeista junayhteyksistä tuleva hallitus aikoo edistää Helsingin ja Turun välistä yhteyttä. Lisäksi edistetään Lentorataa. Nykyisiä raideyhteyksiä on myös tarkoitus vahvistaa eri puolilla maata.
Myös tieverkostoa kehitetään ja korjausvelan kasvua torjutaan. Hallituksen on määrä toteuttaa muun muassa Viitostien parannus välillä Leppävirta–Kuopio sekä Nelostien kehittämistä Keski-Suomen alueella. Lisäksi tehdään investointeja, joilla tulevan hallituksen mukaan edistetään länsirannikon kilpailukykyä ja kasvua.
Raideliikenteelle kaavailtuja rahoja käytetään muun muassa siihen, että päärataa kehitetään nykyisessä ratakäytävässä niin etelässä kuin pohjoisessa, Savonrataa nopeutetaan ja parannellaan, Karjalanrataa ja Rantarataa kehitetään.
Helsingin ja Tampereen välisen Suomi-radan valmistelu keskeytetään. Tuleva hallitus aikoo viedä kuitenkin eteenpäin lentoratahanketta eli 30 kilometrin ratayhteyttä Helsingistä Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Keravalle. Sen suunnitteluun varataan rahat ja valmistellaan toteuttamispäätös. Suunnittelusta on vielä pitkä ja kallis matka Lentoradan toteutumiseen.
Turun tunnin juna -nimisen yhteyden suunnitteluvaiheen pitäisi olla valmis vuosikymmenen lopussa, jonka jälkeen rakentaminen aloitetaan Espoo–Lohja ja Salo–Kupittaa-yhteysväleillä.
Koko radan valmistumisen jälkeen matka-ajan on tarkoitus lyhentyä Helsingistä Turkuun vajaasta kahdesta tunnista nopeimmillaan tuntiin ja 18 minuuttiin.
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi kiittelee hallitusohjelmassa perjantaina kerrottuja liikennepäätöksiä.
– Näyttää älyttömän hyvältä. Yhtä aikaa kun säästetään paljon, kertaluonteisesti panostetaan ja investoidaan, hän sanoi STT:lle lauantaina.
Romakkaniemen mukaan Suomessa on lähemmäs kolmen miljardin euron korjausvelka väylissä tälläkin hetkellä.
– Ei sitä vielä näilläkään panostuksilla kurota umpeen, mutta suunta on oikea.
Ympäri Suomen Kauppakamareiden ykkösviestejä on hänen mukaansa ollut se, että tiestö ja radat ovat niin surkeassa kunnossa, että se haittaa kilpailukykyä merkittävästi.
Investointiohjelmassa varsinaisesti korjausvelan purkamiseen on suunnattu 520 miljoonaa euroa.
Liikenneinvestoinnit rahoitetaan valtion omaisuutta myymällä. Hallituksen muodostaja Petteri Orpon mukaan valtion omaisuutta myydään toisaalla ja rakennetaan valtion omaisuutta toisaalla. Tähän käytetään omaisuustuloja, joita kertyy valtion omistamiin yhtiöihin. Myös omistuksesta voidaan luopua.
– Päätös, mistä luovutaan ja missä aikataulussa, tehdään virkavalmistelusta ja huolella, hän sanoi hallitusohjelman julkistustilaisuudessa perjantaina.
Keskuskauppakamarin Romakkaniemen mukaan valtion omistuksien laittaminen väyläinvestointeihin on kannattava ajatus.
– Se on vähän kuin tasesiirto laiskasta omistamisesta sellaiseen, joka luo kasvua ja parantaa tuottavuuskehitystä, hän sanoo.
Laboren johtaja Mika Maliranta huomauttaa, että omaisuuden myyminen tarkoittaa sitä, että tulevina vuosina valtiolla on vähemmän tuloja siitä omaisuudesta, mitä oli.
– Se on taloudellisesti käytännössä sama asia kuin velka, hän kommentoi STT:lle.
Tuleva hallitus pitää myös tärkeänä lisätä tosiasiallista kilpailua raideliikenteessä ja helpottaa markkinoille pääsyä.
– Henkilöjunaliikenteen kilpailua lisätään mahdollistamalla kunnille, kuntayhtymille ja alueille ostoliikenteen järjestäminen, hallitusohjelmassa kerrotaan.
Tarkoitusta varten perustetaan julkinen kalustoyhtiö julkisesti tuetulle ostoliikenteelle. Julkista tukea ei osoiteta markkinaehtoisesti toimiville reiteille.
Vaikka henkilöjunaliikenne avattiin kilpailulle vuonna 2021, VR on edelleen ainoa operaattori. Kilpailun syntyminen hyödyttäisi kuluttajia laskemalla lippujen hintoja.
Hallitusohjelman mukaan nykyinen lentoasemaverkko on lisäksi tarkoitus turvata. Lentoliikennettä on tarkoitus kehittää ensisijaisesti markkinaehtoisesti. Huoltovarmuuden, vientiteollisuuden ja matkailun kannalta tärkeät lentoyhteydet turvataan ostopalveluna.