Tuli tuhosi maan tasalle lähes koko Turun 194 vuotta sitten – Näin paljon pelkäksi hiilikasaksi tuhoutunut liiteri paljasti kaupungin elämästä viime kesänä
Syyskuun 4. päivän iltana vuonna 1827 turkulaisessa ruokatavarakauppiaan talossa syttyi tulipalo. Pian tuli levisi muihin rakennuksiin ja seuraavan yön aikana liekit nielivät valtaansa miltei koko kaupungin.
Lopulta palo saatiin sammumaan iltapäivällä 5. syyskuuta 1827. Tuhon jäljet olivat lohduttomat. Tuli oli tuhonnut kolme neljäsosaa kaupungin rakennuksista, arviolta 11 000 ihmistä menetti kotinsa.
Tuli tuhosi kaupungin historiallisen keskustan, romahdutti tuomiokirkon tornin ja runteli ison osan yliopistoa. Palossa kuoli vajaa 30 ihmistä ja loukkaantui noin parisataa.
Turun paloa voi pitää yhtenä suurimmista pohjoismaisista kaupunkipaloista.
Turku oli palon aikaan Suomen suurin kaupunki ja Suomen suuriruhtinaskunnan henkinen keskus, vaikka pääkaupunkioikeudet se olikin menettänyt Helsingille jo vuonna 1812. Suomi kuului palon aikaan Venäjään.
Turun palon myötä Akatemia eli yliopisto siirrettiin Helsinkiin. Turun palo vahvisti muutenkin Helsingin painoarvoa.
194 vuotta myöhemmin eli syyskuussa 2021 Turussa saatiin päätökseen arkelogiset kaivaukset, jotka paljastivat tietoa kaupungin tuhonneesta suuresta tulipalosta.
Aboa Vetus Ars Nova -museon kaivaukset tehtiin museon sisäpihalla Itäisen Rantakadun ja Nunnankadun kulmauksessa. Kaivauspaikalla tiedettiin sijainneen ennen paloa vanhan kivitalon puisen liiterin. Kaivauksissa vahvistui, että liiteri oli syyskuun 1827 onnettomuudessa palanut perustuksiaan myöten tuhkaksi.
Palojätteen seasta tehtiin kuitenkin erinäisiä löytöjä, jotka paljastivat tietoja liiterin käyttötarkoituksesta. Jäänteiden avulla selvisi, että liiterissä on säilytetty palon syttymishetkellä elintarvikkeita, astioita ja valjaita.
Kaivauksilta löytyi myös monta kiloa palossa tuhoutuneiden piiposliiniastioiden sirpaleita, jotka kuuluvat lautasiin, kulhoihin, teekuppeihin ja tasseihin. Aineiston läpikäyminen on vasta alussa, mutta osa sirpalelöydöistä voidaan arvella kuuluvan ainakin englantilaisvalmisteisiin 1800-luvun taitteen astioihin.
– Astioista näkee, että palon aikaan tontin omistanut nuori, naimaton kauppias Carl Fredrik Semenius seurasi tarkasti aikansa muotivirtauksia. On dramaattista nähdä, miten koko omaisuus on tuhoutunut tulimyrskyssä. Hiili, tuhka ja sulaneet esineet ovat säilyneet maan alla hyvin, kaivausjohtaja Ilari Aalto sanoo museon tiedotteella.
Vaikka kaivauksissa keskityttiin tutkimaan Turun palon aikaisia kerroksia 1800-luvun alkupuolelta, arkeologit saivat talteen löytöjä myös paljon vanhemmilta ajoilta.
Tutkimuksissa löytyi muun muassa tontilla 1600-luvulla toimineeseen kellariravintolaan liittyviä löytöjä, kuten viinilasin ja olutkannun sirpaleita. Kiinnostava pilkahdus turkulaisesta varhaismodernista arjesta oli ihmisen poskihammas, johon savisen tupakkapiipun polttaminen on kuluttanut piipunvarren mentävän kolon.
Osa löydöistä on mahdollista kytkeä suoraan tontilta tunnettuihin asukkaisiin. Kaivauksissa löytyi esimerkiksi savinen lelueläin, joka on voinut kuulua jollekin tontilla 1800-luvun alussa asuneen merikapteenin Gustaf Adolf Dammertin ja hänen vaimonsa Anna Margareta Hjelmeruksen kuudesta lapsesta.
Museo on tuottanut myös lyhyen videon kaivauksista. Sen voit katsoa täältä.