Tukholmalainen koulu aiotaan sulkea – Viranomaiset: Oppilailla riski radikalisoitua
Ruotsissa viranomaiset päättivät tällä viikolla perua Tukholman Kistassa toimivan yksityisen Cordoba International Schoolin opetusluvan.
Päätöksen taustalla on se, että Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpo epäilee koulun johdolla ja työntekijöillä olleen yhteyksiä väkivaltaisiin islamisteihin, kertoo muun muassa SVT. Säpo ei ole täsmentänyt julkisuudessa, keistä tai millaisista ryhmistä tarkalleen ottaen on kyse.
Viranomaisten mukaan koulun oppilailla on riski radikalisoitua ja altistua epädemokraattisille arvoille, kertovat ruotsalaismediat.
Koulua pyörittää ALM Education -yritys, jonka opetusluvan Ruotsin kouluasioiden valvontavirasto päätti tällä viikolla perua. Päätös astuu voimaan 8. tammikuuta, jotta koulun reilulle 500 oppilaalle ehditään löytää uusi koulupaikka. Koulussa on oppilaita esikoulusta yhdeksäsluokkalaisiin.
ALM Educationin toimitusjohtaja on Ulla Parkkinen. Hän on Ruotsissa asuva yrittäjä, jolla on suomalaisia juuria, kertoo Dagens Industri -lehti.
Parkkinen aikoo ruotsalaismedioiden mukaan valittaa päätöksestä. Hän on kiistänyt viranomaisten väitteet ja sanonut, että koulu on päinvastoin työskennellyt radikalisoitumista vastaan. Parkkisen mukaan koulun on myös vaikea puolustautua syytöksiltä, koska se ei tiedä, mihin Säpon tiedot perustuvat.
STT tavoitteli Parkkista ja koulun rehtoria kommentoimaan asiaa torstaina, mutta nämä eivät vastanneet yhteydenottopyyntöihin.
Kyseisen koulun ongelmat linkittyvät laajempaan keskusteluun Ruotsin koulutusjärjestelmän ongelmista ja erityisesti friskolaneista, jollainen myös Cordoba International School on.
Friskolanit eli niin sanotut vapaakoulut ovat Ruotsissa toimivia kouluja, joita pyörittävät muut tahot kuin valtio tai kunta. Käytännössä pyörittäjä voi olla esimerkiksi yritys. Valtio kuitenkin rahoittaa ja valvoo kouluja, ja opiskelu niissä on ilmaista. Ne eroavat siinä mielessä perinteisistä yksityiskouluista.
Cordoba ei ole ainoa friskolan, joka on herättänyt huolta radikalisaatioepäilyjen suhteen, vaan Ruotsissa on ilmennyt monia muitakin vastaavia tapauksia. Esimerkiksi viime vuonna kaksi islamilaista koulua suljettiin Tukholmassa ja Uppsalassa, koska koulujen pelättiin radikalisoivan oppilaita.
1990-luvun alussa Ruotsin koulut kunnallistettiin. Tämä tarkoitti sitä, että koulut siirrettiin valtiolta kuntien vastuulle sosiaalidemokraattien silloisen opetusministeri Göran Perssonin toimesta. Päätös aiheutti aikoinaan suuria protesteja opettajien keskuudessa. Opettajat eivät ymmärtäneet, miksi hyvää järjestelmää piti lähteä muuttamaan.
Tarkoituksena oli tuoda koulut lähemmäksi ihmisten arkea, mutta monet opettajat ovat yli 30 vuotta uudistuksen jälkeen olleet yhä kriittisiä päätöstä kohtaan, kertoo ruotsalainen verkkolehti Skolvärlden. Opettajien mukaan päätös johti ruotsalaisen koulujärjestelmän murentumiseen. Yksi syy tähän on ollut se, että koulujen resurssit vähenivät huomattavasti.
– Myös valtaosa friskolaneista perustettiin 1990-luvulla, kun kunnallistaminen tapahtui, sanoo radikalisaation ehkäisyyn erikoistunut tukholmalainen tutkija ja ruotsalainen erityisopettaja Christine Namdar STT:lle.
Sosiaalidemokraattien tekemän kunnallistamisen jälkeen valtaan astunut porvarihallitus toteutti puolestaan friskolan-uudistuksen, joka mahdollisti näiden koulujen toiminnan.
Friskolan-malli on johtanut erinäisiin ongelmiin. Kouluja voivat pyörittää esimerkiksi isot pörssiyhtiöt, joita omistavat ulkomaalaiset sijoitusyhtiöt. Nykyisen lainsäädännön vuoksi viranomaisilla ei ole mahdollisuutta saada selville, keitä koulujen todelliset omistajat ovat, arvioi Ruotsin maanpuolustuksen tutkimusinstituutti FOI aiemmin tänä vuonna julkaisemassaan raportissa.
– On huomattu, että Ruotsin koulutusjärjestelmässä toimii yksityisiä toimijoita, joilla on yhteyksiä ulkomaalaisiin autoritaarisiin valtioihin, pitkässä raportissa todetaan.
Namdarin mukaan yritykset voivat takoa isojakin voittoja kouluja pyörittämällä.
– Käytännössä ruotsalaisen hyvinvointivaltion keskeinen osa, eli kaikille ilmainen peruskoulu, on myyty ulkomaisille sijoittajille mahdollisuutena voiton tavoitteluun. Kun yhteiskunnan keskeisiä toimintoja – kuten kouluja – yksityistetään, mutta ei valvota tarpeeksi, seuraa ongelmia, Namdar sanoo.
Hän kuitenkin huomauttaa, että kaikki friskolanit eivät tee voittoja.
Friskolanit käyvät kisaa oppilaista kunnallisten koulujen kanssa. Koulut kilpailevat esimerkiksi oppilaiden koulumenestyksellä.
Tämä on johtanut ongelmalliseen ilmiöön, jota Ruotsissa kutsutaan termillä glädjebetyg. Sen voisi suomentaa vapaasti esimerkiksi hyvän mielen arvosanaksi. Käytännössä se tarkoittaa, että oppilaat saavat ansaittua parempia arvosanoja.
Kouluvalvontaviranomaisten mukaan Ruotsissa toimii kouluja, joissa oppilaiden arvosanat eivät käy yhteen näiden kansallisten tasokokeiden tuloksien kanssa.
Tämä johtaa siihen, että peruskouluista pääsee esimerkiksi lukioihin opiskelijoita, jotka eivät pärjää opinnoissa. Heikosti pärjääminen voi taas johtaa siihen, että nämä eivät valmistu lukiosta.
– Nuorten riski radikalisoitua ja ajautua jengeihin on taas suurempi, jos opiskelijat eivät valmistu toisen asteen koulusta, Namdar sanoo.
Koulun listoilla haamuoppilaita
Kouluihin saatetaan myös haalia paljon oppilaita tulojen saannin vuoksi. Isommat oppilasmäärät tuovat lisää rahaa kouluihin.
Myös Cordoba International Schoolissa on raportoitu tämänkaltaisista ongelmista jo ennen tämän viikon uutisia. Ruotsalaislehti Aftonbladet kertoi tammikuussa, että kyseisen koulun epäillään väärinkäyttäneen saamiaan varoja.
Kouluun oli Aftonbladetin mukaan listattu haamuoppilaita. Esimerkiksi erään perheen lapset oli listattu koulun oppilaiksi, vaikka nämä eivät enää opiskelleet koulussa. Samalla koulu sai valtiolta toimintaansa suuria summia rahaa, jotka se on nyt maksanut takaisin.
Aftonbladetin haastatteleman toimitusjohtaja Parkkisen mukaan tapauksessa oli kyse inhimillisestä virheestä.
Namdar sanoo, että Tukholman Järvan kaltaisilla alueilla oppilaiden katoaminen kouluista on ylipäätään iso ongelma. Järvaan kuuluvat muun muassa Rinkeby ja Kista, jotka ovat olleet uutisotsikoissa jengirikollisuuden takia.
– Pelkästään Järvassa meillä on 1 600 oppilasta, jotka ovat kadonneet viranomaisten tutkasta, hän sanoo.
Friskolanit saattavat toimia myös uskonnolliselta ja kulttuuriselta pohjalta.
Namdar painottaa, että koulujen leimaamista tulee välttää. Samalla on syytä huomioida, että uskonnollisissa kouluissa saatetaan opettaa ruotsalaisen yhteiskunnan vastaisia arvoja. Erityisesti maahanmuuttajataustaisia tai uskonnollisia vanhempia saatetaan yritellä houkutella laittamaan lapsensa niihin. Tämä estää lapsien integroitumista ja sopeutumista ruotsalaiseen järjestelmään.
Namdar opettaa tutkimustyönsä ohella itsekin friskolanissa. Hän painottaakin, etteivät kaikki friskolanit ole huonoja, vaan monissa annetaan hyvätasoista opetusta. Esimerkiksi monet kansainväliset koulut ovat friskolaneita. Tällaiset koulut ovat moninaisia, ja niissä lapset tutustuvat automaattisesti eri kulttuurien edustajiin, jolloin maailmankuva laajenee.
– Mutta on esimerkiksi uskontoon tai kulttuuriin pohjautuvia kouluja, joista voi kysyä, opetetaanko lapsille asioita monipuolisesti ja ruotsalaisen opetussuunnitelman mukaan.
Ruotsalaiset puolueet ovat myös heränneet friskolaneiden nostamaan huoleen.
Käytännössä systeemin purkaminen on vaikeaa, sillä friskolanit ovat olleet toiminnassa vuosikymmenien ajan.
– Rakenteellisia ongelmia on vaikea purkaa, sillä poliittisten päätöksien seuraukset näkyvät vasta pitkällä aikavälillä. Me näemme nyt käytännössä 1990-luvun päätöksien vaikutuksia kouluissa, Namdar sanoo.
Namdarin mukaan kouluihin liittyviä ongelmia voitaisiin kuitenkin lähteä purkamaan joillakin pienillä muutoksilla. Esimerkiksi jos jonkun yrityksen tai muun tahon omistama koulu on kertaalleen suljettu, yritykseltä pitäisi kieltää uusien koulujen avaaminen. Nyt yrittäjät voivat normaaliin tapaan jatkaa yritystoimintaa uudessa muodossa, vaikka koulu suljettaisiin.
– Kouluihin tulisikin asettaa vaatimus siitä, että opettajilla on Ruotsissa hyväksytty opettajankoulutus, ei vain ulkomailta hankittu tutkinto. Samalla pitää varmistaa, että myös friskolaneissa opettajat saavat kunnon palkkaa, jotta opetuksen laatu säilyy hyvänä, hän sanoo.