Tuhannet viisivuotiaat pääsevät pian maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin – "Päätös on perheille iso kädenojennus"

On aurinkoinen keli. Päiväkodin lapset eivät malttaisi tulla ulkoa sisälle.

– Kaikki hauskuus loppuu aikanaan. Sinne sisälle vain, lähihoitaja Erkki Paananen komentaa 4-vuotiaita.

Lapset tottelevat, riisuvat haalarinsa, käsineensä, myssynsä ja kenkänsä ja vievät ne nätisti omiin lokerikkoihinsa. On kummallisen rauhallista.

Lähihoitaja Mirva Berg selventää, että ryhmässä on tänään tavallista vähemmän lapsia. Ja taitaa kuvaajan ja toimittajankin vierailu vähän jännittää.

Olemme Tippamäen päiväkodissa, Keski-Suomessa Karstulassa. Paikkakunnalla, joka on innovatiivisesti tarjonnut kaikille lapsille vuodeksi ilmaisen päivähoidon jo vuodesta 2003.

Karstula on Suomen kuntakartalla poikkeus. Lähes kaikki kunnat perivät varhaiskasvatuksen maksut täysmääräisinä.

Maksuttomuutta on kokeillut vain muutama pieni pitäjä, kuten alle tuhannen asukkaan lappilaiskunta Pelkosenniemi ja vielä pienempi varsinaissuomalainen Kustavi.

Idea maksuttomasta varhaiskasvatuksesta on viime vuosina pulpahtanut säännöllisesti pintaan kuin korkki.

Viimeksi sitä esitti professori Juho Saaren työryhmä, joka julkaisi maaliskuussa pääministeri Juha Sipilän (kesk.) toimeksiannosta keinoja eriarvoistumisen pysäyttämiseksi.

Työryhmän mukaan Suomessa varhaiskasvatuksen osallistumisaste on 3-vuotiaasta eteenpäin alle OECD-maiden keskiarvon.

– Yhteiskunnan mahdollisuus vaikuttaa ennaltaehkäisevästi eriarvoisuuteen on vahvimmillaan silloin, kun luodaan edellytyksiä oppimaan oppimiselle ja kyvykkyyksiä oman elämän rakentamiseen, työryhmä perustelee.

Saaren mielestä koko ikäluokan kattava 5-vuotiaana alkava varhaiskasvatus olisi tärkeä uudistus, johon voitaisiin siirtyä vuoteen 2022 mennessä porrastetusti.

Hallitus tarttui asiaan jo ennen professorin ulostuloa. Erityisen hanakasti maksuttomuutta on ajanut opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).

Elokuussa alkaakin kokeilu, jossa noin 14 000 5-vuotiasta pääsee maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin 20 tunniksi viikossa. Kokeilu kattaa lähes neljäsosan koko ikäluokasta. Samalla selvitetään esiopetuksen laajentamista kaksivuotiseksi.

Grahn-Laasonen on perustellut kokeilua tasa-arvolla.

– Laadukas varhaiskasvatus vaikuttaa myönteisesti lapsen kasvuun, kehitykseen ja myöhempään oppimiseen. Se tasoittaa erilaisista kotitaustoista tulevien lasten lähtökohtia ja vähentää ennaltaehkäisevästi syrjäytymistä.

Ideaa ilmaisesta varhaiskasvatuksesta on helppo kannattaa, mutta pintaa rapsuttamalla alta löytyy huolia. Kuntaliiton erityisasiantuntija Jarkko Lahtinen ei suhtaudu ajatukseen täysin varauksettomasti.

– Maksuttomuus on perheiden kannalta hyvä juttu, mutta saadaanko sen avulla päivähoitoon juuri niitä lapsia, joille olisi varhaiskasvatuksesta eniten hyötyä, hän kysyy.

– Jos perhe on rikki, tarvitaan muuta tukea kuin vain varhaiskasvatusta. Kaikkea ei voi sälyttää varhaiskasvatuksen harteille, Lahtinen jatkaa.

Jo nykyisellään nollamaksuluokka on aika laaja: päivähoito ei maksa mitään esimerkiksi yksinhuoltajaperheelle, jossa on kaksi lasta ja tulot 2 500 euroa kuukaudessa. Lahtinen pohtii, olisiko maksuton päivähoito vain helpotus hyvätuloisille perheille.

– Ja jos perhe on tehnyt arvovalinnan asian suhteen, maksuttomuus tuskin toisi perheen lapsia päiväkotiin.

Puolueiden suhtautuminen ilmaiseen varhaiskasvatukseen vaihtelee.

Viime kuntavaalien ohjelmissa nihkeimmin ajatukseen suhtautuivat kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset. SDP, vihreät ja kokoomus kannattivat ajatusta. Keskustan mukaan tavoite ilmaisesta varhaiskasvatuksesta on hyvä ja kannatettava, mutta puolue pitää vaatimusta kalliina.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) on kuitenkin erittäin tyytyväinen, että hallitus päätti kokeilla 5-vuotiaiden maksutonta varhaiskasvatusta.

– Tavoite maksuttomuudesta on perusteltu ja vastaa tutkimustuloksia. Se myös nostaa varhaislapsuuden arvoa, Saarikko pohtii.

Saarikko myös huomauttaa, että on eri asia puhua 5- kuin 1-vuotiaiden varhaiskasvatuksesta.

Ministerin mielestä asiaan liittyy muutamia muttia. Saarikon mielestä maksuttomuusvaatimusten alle on jäänyt täysin keskustelu varhaiskasvatuksen laadusta. Niiden pitäisi kulkea käsi kädessä.

Saarikko on huolissaan varhaiskasvatuksen ammattilaisiin kohdistuvista paineista, työssäjaksamisesta ja alhaisesta palkkauksesta.

Saarikko haluaisi laajentaa keskustelua laajemmin perheiden palveluihin. Pelkkä varhaiskasvatus, oli se sitten maksullista tai maksutonta, ei tee autuaaksi.

– Monia palveluita voitaisiin tuoda lähemmäs päiväkotien arkea. Esimerkiksi neuvolan vuositarkastuksia voitaisiin tehdä päiväkodin tiloissa, ministeri ehdottaa.

Karstulalaiset Mira ja Janne Taavitsainen istuskelevat Tippamäen päiväkodin eteisen penkillä. Sylissä pian 3-vuotias Oskari venkoilee milloin mitenkin päin.

Perhe on jo käyttänyt Karstulan tarjoaman yhden vuoden ilmaisen päivähoitojakson ja kehuu sitä vuolaasti.

– Onhan tämä hieno juttu. Töihin paluu oli helppoa, kun ei tarvinnut heti miettiä raha-asioita, Mira Taavitsainen kertoo.

Pariskunnasta kumpikaan ei ole kotoisin Karstulasta, eikä edes Keski-Suomesta. Työt toivat alueelle, ja kun pariskunta pohti seudulle asettumista, Karstulan tarjoamat etuudet ja palvelut olivat yksi syy jäädä.

Perhe on saanut kunnalta myös uudisasukkaan asumistukea. Juhlavan kuuloista tukea saa kolme vuotta aina 250 euroa per asukas, jos ostaa paikkakunnalta asunnon.

Töihin paluu oli helppoa, kun ei tarvinnut heti miettiä raha-asioita.

Mira Taavitsainen

Karstulassa ei jää epäselväksi, etteikö maksuttomaan päivähoitoon oltaisi tyytyväisiä.

Karstulan varhaiskasvatuksen johtaja Jukka Lehtonen kertoo, että maksuton päivähoito on ollut suosiossa. Vaihtoehtoinen tuki on sadan euron kuntalisä kotihoidontuen päälle.

– Tukimuotoja voi myös käyttää joustavasti ja pätkissä, eli 12 kuukauden jakso voi muodostua yksinomaan päivähoidosta tai kotihoidosta tai näiden yhdistelmästä, Lehtonen selventää.

Lapsiperheiden tukeminen on nähty arvovalintana ja brändityönä. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Toivo Poikonen (kesk.) pohtii, että näin kunta houkuttaa asukkaiksi veroja maksavia lapsiperheitä.

– Kun perheet tekevät päätöksiä, kyllähän he miettivät, kuinka lapsiystävällisiä kunnassa ollaan.

Karstulan talousarvioon on tälle vuodelle varattu 61 000 euroa maksuttomaan päivähoitoon ja kotihoidontuen kuntalisään. Kustannukset eivät Poikosen mukaan ole kohtuuttomat.

Kunnan ei ole tarvinnut investoida esimerkiksi tiloja, koska kunnassa ei ole kuin yksi päiväkoti. Lapsiakaan ei synny niin paljoa, etteivätkö he tiloihin mahtuisi.

Suurissa kaupungeissa tilanne on tyystin toisenlainen kuin pienissä maalaiskunnissa. Pulaa on sekä päiväkodeista että pätevästä henkilöstöstä.

Maan suurin kaupunki Helsinki päätti strategiassaan jo viime lokakuussa, että kaikille 5-vuotiaille tarjotaan jatkossa osapäiväisesti maksutonta varhaiskasvatusta. Pääkaupunki osallistuu myös hallituksen kokeiluun, mutta strategian mukaan päätös on pysyvä.

– Päättäjät ovat nähneet, että varhaiskasvatus ennaltaehkäisee syrjäytymistä ja osallisuusastetta on hyvä nostaa. Päätös on perheille iso kädenojennus, Helsingin varhaiskasvatuksen johtaja Satu Järvenkallas kertoo.

Järvenkallaksen mukaan pääkaupungissa varaudutaan nyt kovaa vauhtia siihen, että päiväkotitiloja ja henkilökuntaa tarvitaan lisää. Painetta lisää myös muuttoliike ja Helsingin kasvu.

Laskelmien mukaan Helsingissä on tällä hetkellä noin 550 varhaiskasvatuksen ulkopuolella olevaa 5-vuotiasta. Koko ikäluokan suuruus on noin 6 500.

– Vaikea kuitenkaan sanoa, miten 5-vuotiaiden osuus kasvaa. Uskon, että kulttuuri muuttuu pikku hiljaa siihen suuntaan, että ymmärretään, että 5-vuotiaan on hyvä olla ryhmässä ja opetella ryhmätyötaitoja.

Raha. Siihenhän lopulta kaikki kiteytyy.

Varhaiskasvatuksen kustannukset ovat pitkälti kuntien hartioilla: valtio kattaa kuluista noin 25 prosenttia, loput jäävät kunnille.

Kuntaliiton Lahtinen muistuttaa, että tällä hetkellä maksuttomuuskokeiluihin ovat toistaiseksi ryhtyneet vain pienet kunnat, koska vanhemmilta perityt päivähoitomaksut ovat merkittävä tulonlähde kunnille.

– Vähän kunnasta riippuen niillä katetaan 10–20 prosenttia päivähoidon kuluista.

Jo tänä vuonna kuntien saamat maksutulot varhaiskasvatuksesta hupenevat yli sadalla miljoonalla eurolla, sillä hallitus alensi varhaiskasvatusmaksuja. Käytännössä alennus laski keskituloisen kahden lapsen perheen maksuja vuodessa yli 1 200 euroa.

Maksuton varhaiskasvatus toisi päivähoitoon lisää lapsia – se taas tarkoittaisi lisää tiloja, lisää henkilökuntaa ja lisää kustannuksia.

Kuntaliitto on tehnyt laskelmia. Jo pelkästään 3–5-vuotiaiden ilmainen varhaiskasvatus tarkoittaisi noin 300 miljoonan euroa kustannuksia vuosittain. Rakennuksiin uppoaisi varovaisten arvioiden mukaan miljardi euroa.

Professori Saaren työryhmän mukaan 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kustannukset olisivat vuosittain noin 90 miljoonaa euroa.

Hallituksen kokeilukin maksaa, mutta siihen varattiin vain viisi miljoonaa euroa. Toisin sanoen valtaosa kustannuksista jäi kuntien kontolle, joten kokeiluun haki vain 20 kuntaa – ja avustusta myönnettiin kaikille sitä hakeneille. Suosio ei siis ollut hirmuisen suurta.

– Kunnissa on jouduttu miettimään sitäkin, että mitä kokeilun jälkeen. Jos nyt alkaa tarjota maksutonta varhaiskasvatusta, päätöstä on tosi hankala vetää takaisin, Kuntaliiton Lahtinen sanoo.

Tippamäen päiväkodissa on lounaan aika. Tänään ruokalistalla on klassikoiden klassikko: keitetyt perunat, jauhelihakastike ja porkkanaraaste.

– Jes, tykkään noista kaikista, joku huikkaa.

Ensin pestään kuitenkin kädet. Ja lorutellaan lounasvärssy. Neljä varista, istui aidalla, silivatiseilaa, silivatiseilaa, yksi lensi pois…

– Ei tämä kyllä nyt ihan perinteinen loru ollut tähän väliin, hoitaja Mirva Berg myöntää nauraen.

Sitten syödään. Pöydistä kuuluu maiskutusta. Keskusteluissa vilahtelevat niin Ryhmä Hau kuin mopotkin.

Oskari Taavitsainen syö hyvällä ruokahalulla. Pikkumiehellä on selkeä vastaus kysymykseen, mikä on päiväkodissa parasta.

– Kaverit, poika hymyilee.

Vähemmän mieleinenkin asia löytyy helposti.

– Aikuiset, poika sanoo ja virnistää – jos mahdollista – vielä leveämmin.

Reportaasi on julkaistu alun perin Suomenmaan viikkolehdessä 6.4.2018. Lehden voit tilata täältä .