Epäiltyjen viharikosten määrä kasvoi viime vuonna – Tällainen on tyypillinen teko: kantasuomalainen tekijä, rasistinen motiivi ja julkinen paikka

Poliisin tietoon tulleiden viharikosten määrä kasvoi viime vuonna. Viharikoksista tehtiin runsaat 1 900 rikosilmoitusta, mikä on seitsemän prosenttia enemmän kuin vuonna 2024, kerrotaan Poliisiammattikorkeakoulun raportissa.

Valtaosa, eli noin 70 prosenttia poliisille ilmoitetuista epäillyistä viharikoksista kytkeytyi etniseen tai kansalliseen taustaan liittyviin ennakkoluuloihin tai vihamielisyyteen.

Seuraavaksi yleisin viharikosmotiivi oli uskonto tai vakaumus ja lähes yhtä yleinen seksuaalinen suuntautuminen. Kumpienkin osuus oli vajaa kymmenes. Uhrin vammaisuuteen liittyi runsaat kahdeksan prosenttia epäillyistä viharikoksista.

Etniseen tai kansalliseen taustaan liittyvät epäillyt viharikokset lisääntyivät viime vuonna yhdeksän prosenttia. Raportin mukaan teoissa oli useimmiten kyse siitä, että valtaväestöön kuuluvat henkilöt ilmaisivat ennakkoluuloja tai vihamielisyyttä vähemmistöön kuuluvia ihmisiä kohtaan.

Epäilty rasistinen viharikos tapahtui tavallisesti julkisella paikalla ulkona, esimerkiksi kadulla.

– Seuraavaksi eniten päärikoksia tehtiin internetissä, koulussa tai koulualueella, uhrin asuintalon pihassa tai porraskäytävässä, raportissa sanotaan.

Uhri oli 60 prosentissa tapauksista mies ja 40 prosentissa nainen. Miehiin kohdistui yleisimmin epäiltyjä pahoinpitelyjä, naisiin taas epäiltyjä kunnianloukkauksia.

Uskontoon tai vakaumukseen liittyvien viharikosilmoitusten määrä nousi viime vuonna jopa viidenneksellä.

– Näissä tapauksissa yleisimmin kohteena olivat islaminuskoiset, ja noin neljäsosa niistä oli kunnianloukkauksia.

Islamilaisseurakuntiin kuului viime vuoden lopulla puoli prosenttia Suomen väestöstä. Uskontoon liittyvät epäillyt rikokset tapahtuivat useimmiten internetissä.

Raportissa sanotaan, että yksittäisten yhteiskunnallisten tapahtumien vaikutusta viharikollisuuden määrään on vaikea arvioida. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset on sen mukaan kuitenkin tärkeä huomioida, kun tarkastellaan viharikollisuuden kehitystä.

– Vuonna 2025 viharikosilmapiiriin vaikuttivat edelleen kansainväliset konfliktit, yhteiskunnallinen polarisaatio sekä verkossa tapahtuva vihapuhe ja disinformaatio, raportissa sanotaan.

Esimerkkeinä mainitaan Venäjän Ukrainassa käymä hyökkäyssota ja Lähi-idän konflikti.

– Kansainvälisiin konflikteihin liittyvä vastakkainasettelu on useissa Euroopan maissa lisännyt jännitteitä eri väestöryhmien välillä sekä nostanut esiin huolia antisemitismin, muslimivastaisuuden sekä muun ennakkoluuloihin perustuvan vihapuheen, häirinnän ja syrjinnän lisääntymisestä.

Poliisiammattikorkeakoulun vuosittainen viharikosilmoituksia koskeva raportti julkaistiin torstaina.