Tutkijan mukaan vaalit voittaneessa Yhdysvaltojen demokraattipuolueessa on käynnissä sukupolvenvaihdos
Presidentti Donald Trumpin nimeen vannoneella Yhdysvaltain republikaanipuolueella on edessä kova jälkipyykki ja syyllisten etsintä rökälemäisen välivaalitappion jälkeen. Mutta myös vaalivoitosta riemuitsevat demokraatit ovat uuden edessä, sanoo Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen Turun yliopistosta.
Tutkijan mukaan puolueessa on nousemassa esiin uusi sukupolvi, jolla on perinteisestä demokraattien politiikasta selvästi poikkeavia näkemyksiä. Demokraatit joutuvatkin nyt keskustelemaan siitä, miten kaikki saadaan mahtumaan samaan puolueeseen.
Heiskasen mukaan demokraatit joutuvat tunnustamaan sen tosiasian, ettei jonkun tietyn henkilön suhmuroiminen sisäisesti puolueen presidenttiehdokkaaksi ole enää voittava strategia. Ehdokasvalinta olisi parempi antaa äänestäjien päätettäväksi esivaalissa, Heiskanen sanoo.
– Presidentinvaaleissa (2028) tullaan näkemään nuoria valovoimaisia ehdokkaita, hän ennustaa.
Heiskasen mukaan senaatin ja edustajainhuoneen enemmistöt valloittanut puolue ei ole mikään täysin yhtenäinen joukko, vaan esimerkiksi Israelin- ja Gazan-kysymyksestä tai terveydenhuollosta löytyy hyvinkin erilaisia näkemyksiä. Kongressin tärkeiden puheenjohtajapestien täyttämisessä voikin olla luvassa kovaa vääntöä demokraattien sisällä, Heiskanen arvioi.
– Usein se menee niin, että nuoremmat ovat muutoshaluisempia ja katsovat elämää eri tavoin kuin vanhemmat sukupolvet, hän sanoo.
Varsinainen uudelleenharkinnan paikka on kuitenkin poliittisen jakolinjan toisella puolella niillä republikaaneilla, jotka ovat tähän saakka laittaneet kaiken Trumpin ja Maga-liikkeen varaan.
Trumpin itse arveltiin etukäteen voivan kiistää vaalien tuloksen, mutta niin ei käynytkään, vaan presidentti esiintyi ensikommenteissaan jopa poikkeuksellisen maltillisesti. Heiskanen muistuttaa, etteivät kongressivaalit ja niiden tulos kuulu ollenkaan presidentin toimialueeseen.
Trump olisi toki voinut halutessaan kylvää epäluuloa. Heiskasen mukaan vaalin tulos muodostui kuitenkin niin selväksi, ettei edes Trumpilla ollut edellytyksiä sitä haastaa.
Vielä 10 vuotta sitten presidenttiehdokas Trump saattoi uhota, että hän voisi vaikka ampua jonkun hengiltä keskellä katua New Yorkissa ja silti häntä äänestettäisiin.
– Vaikuttaa siltä, ettei tämä enää päde. Ihan mitä tahansa ei voi enää tehdä, ja ihmiset ovat kokeneet sen karvaasti elämässään, Heiskanen sanoo.
Hänen mukaansa suomalaisessa julkisessa keskustelussa ei ole täysin hahmotettu sitä, kuinka ahtaaseen rakoon tavalliset yhdysvaltalaiset ovat Trumpin hallinnon aikana joutuneet.
– Tyytymättömyys Trumpin hallinnon politiikkaan on nyt niin kattavaa, ettei siitä ole enää mitään epäselvyyttä, Heiskanen kuvailee vaalitulosta.