TS: Tämä olisi saanut Juha Sipilän jatkamaan politiikassa – tulevaisuuden suunnitelmissa yritystoimintaa
Entinen pääministeri, nykyään eduskunnan ympäristövaliokuntaa johtava keskustan Juha Sipilä kertoo Turun Sanomien (TS) haastattelussa, että aikoo jatkaa kuluvan eduskuntakauden jälkeen yrittäjänä toimimista.
– Jos vaimolta kysyttäisiin, niin hän varmaan sanoisi, että työpäivät on tehty, mutta kyllä minä varmaan jotain yrittäjyyteen liittyviä projekteja aion edelleen jatkaa.
Sipilä ilmoitti jo heinäkuussa 2020 jättävänsä eduskunnan vuoden 2023 vaaleissa.
– En aio enää olla missään vaaleissa ehdolla. En edes Osuuspankin edustajistovaaleissa, hän naurahtaa TS:lle.
Päätös jättää politiikka liittyy hyvin paljon viime eduskuntavaalien tulokseen. Vuoden 2019 vaaleissa kovan tappion kärsineen keskustan silloinen pääministeri ja puheenjohtaja katsoo, että kansa antoi silloin valtuudet toisenlaiselle poliittiselle linjalle kuin mitä Sipilän johtama keskustan ja oikeiston hallitus edusti.
– Jos edellisissä vaaleissa hallitukseni ajama linja olisi saanut kannatusta, niin toki sitten olisin jatkanut. Kuten etukäteen arvelin, etteivät sopeutustoimet tule saamaan kannatusta, niin nyt pitää muiden jatkaa, Sipilä sanoo TS:n mukaan.
Sipilä ei kadu politiikkaan lähtöään, vaikka etenkin pääministerikaudellaan hän kohtasi monia vaikeuksia.
– Kyllä nyt ymmärrän paljon paremmin yhteiskunnallisen ja poliittisen päätöksenteon. Kansainväliset tehtävät, joita pääministerinä toimimiseen liittyi, olivat myös todella mieluisia hoitaa.
Sipilä lähti politiikkaan yritysmaailmasta vuonna 2010. Hänet valittiin eduskuntaan vuoden 2011 vaaleissa, ja keskustan puheenjohtajaksi hän nousi jo vuonna 2012. Sipilän johdolla keskusta voitti vuoden 2015 eduskuntavaalit, ja tämä nousi pääministeriksi.
Keskustan tappion myötä keväällä 2019 Sipilä joutui jättämään pääministerin pestinsä, ja hän ilmoitti pian tappion jälkeen, että eroaa myös puoluejohtajan paikalta. Hänen seuraajakseen valittiin ylimääräisessä puoluekokouksessa saman vuoden syyskuussa Katri Kulmuni.
Sipilä kertoo haastattelussa myös olevansa huolissaan Suomen velkaantumisesta.
Sipilän hallituksen aikana Suomen julkisyhteisöjen velka laski alle 60 prosenttiin, mikä on linjassa Euroopan unionin vakaus- ja kasvusopimuksen kanssa, lehti kirjoittaa.
Sopeutustoimet eivät hallituskaudella 2015–2019 olleet suosittuja, mutta ne piti tehdä.
– Menosäästöjen joukossa oli sellaisia toimia, joita oli itse hirveän vaikea kannattaa, kuten koulutusleikkaukset, mutta aina kun poliittista sopua haetaan, niin se täytyy etsiä niistä elementeistä, mitä löytyy sillä porukalla. Tavoite oli neljän miljardin säästökokonaisuus ja se saatiin kasaan. Toisella puolella olivat työllisyystoimet, jotka johtivat neljän prosentin työllisyysasteen nousuun, Sipilä kertoo.
Koronakriisi sai velkaantumisen kasvuun vuonna 2020. Sipilänkin mielestä Marinin keskusta-vasemmistolaisen hallituksen velanotto kriisin keskellä oli tarpeen, mutta hän korostaa etenkin velkaantumisen pitkiä haitallisia vaikutuksia.
Sipilä arvioi TS:n mukaan, että seuraavan hallituksen paine sopeuttaa Suomen menoja yhteiskunnan tuloihin on vielä isompi kuin hänen hallituksensa, joka otti Suomen politiikan ohjakset käsiinsä toukokuussa 2015.
– Tämä kestää pari vuotta ja sitten tulee valitettavasti takapakki. Kyllä elvytyksen pitää olla kestävää myös pitkässä juoksussa.