Trumpin rauhanneuvosto kokoontui ensimmäisen kerran – Peruskirjassa ei mainita Gazaa lainkaan

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin perustama ja johtama niin kutsuttu rauhanneuvosto piti torstaina ensimmäisen kokouksensa Washingtonissa.

Gazan jälleenrakennuksesta alkunsa saaneen järjestön avajaiskokouksessa Trump sanoi, että Yhdysvallat rahoittaa uutta kansainvälistä järjestöä 10 miljardilla dollarilla.

– Yhdessä voimme saavuttaa unelman kestävästä harmoniasta alueelle, jota ovat kiduttaneet vuosisatojen ajan sota ja kärsimys, Trump sanoi.

Trump ei avannut sitä, mihin tämä rahoitus tarkalleen ohjattaisiin. Tapojensa mukaisesti Trump harhaili avajaispuheessaan rauhanneuvoston aiheista Yhdysvaltain sisäpolitiikkaan, vastustajiensa haukkumiseen sekä pörssikurssien hehkuttamiseen.

Torstain kokouksen yhteydessä kerrottiin, että maailman suurin muslimimaa Indonesia ottaa varakomentajan roolin Gazan vakauttamiseen käytettävissä kansainvälisissä joukoissa (ISF).

Indonesia sanoi olevansa valmis lähettämään jopa 8 000 sotilasta osaksi kansainvälisiä joukkoja. Marokko sitoutui ensimmäisenä arabimaana lähettämään joukkoja. Sotilaita ovat luvanneet lähettää myös Albania, Kazakstan ja Kosovo.

Tavoitteena on, että ISF-joukot koostuisivat 20 000 sotilaasta ja poliisivoimista.

Ainakin 27 maata on hyväksynyt kutsun osallistua neuvoston työhön, ja näistä valtaosa on Keski-Aasian ja Lähi-idän alueelta. Euroopasta mukana ovat vain Bulgaria, Unkari, Albania ja Kosovo. Suurin osa länsimaista on jättäytynyt neuvoston ulkopuolelle.

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu sanoi televisiopuheessa torstaina, että Israel ja Yhdysvallat ovat yhtä mieltä siitä, että Gazan jälleenrakentaminen voi alkaa vasta sen jälkeen, kun alue on demilitarisoitu ja äärijärjestö Hamas riisuttu aseista.

Alun perin neuvoston piti keskittyä vain Gazan palestiinalaisalueen tilanteeseen, mutta Trump on antanut ymmärtää haluavansa neuvoston toimivan laajemmin.

Rauhanneuvoston avajaiskokouksen ylle heitti varjonsa Yhdysvaltojen ilmeinen valmistautuminen sotatoimiin Irania vastaan.

Trumpin pelätään tavoittelevan rauhanneuvostostaan jonkinlaista Yhdysvaltain johdolla toimivaa korvaajaa YK:lle, jota Trump on toistuvasti arvostellut.

Pelkoja ei lievennä se, ettei Davosin talousfoorumin yhteydessä allekirjoitetussa neuvoston peruskirjassa mainita Gazaa lainkaan.

Peruskirja myös antaa Trumpille puheenjohtajana laajat valtaoikeudet sanoa viimeinen sana neuvoston päätöksistä, eikä häntä voi käytännössä syrjäyttää vasten tahtoaan.

Jäsenmaita edustivat Washingtonin-kokouksessa presidentit, pääministerit tai ulkoministerit. Muun muassa EU:n komissio ja Italia lähettivät tarkkailijansa.

Muita neuvostoon liittyneitä ovat muun muassa Indonesia, Argentiina, Turkki ja Israel. Esimerkiksi Kiina on torjunut osallistumisen neuvoston työhön, ja Venäjä on ilmoittanut tutkivansa kutsua.

Rauhanneuvoston peruskirjan mukaan yksittäisen valtion jäsenyys neuvostossa kestää alustavasti kolme vuotta, minkä jälkeen puheenjohtajalla — eli Trumpilla – on oikeus uusia jäsenyys.

Kolmen vuoden rajoitus ei kuitenkaan koske maita, jotka ovat lahjoittaneet vähintään miljardi dollaria neuvostolle, peruskirjassa todetaan.

Neuvoston ensimmäisessä kokouksessa oli tarkoitus keskittyä Gazaan, ja yksi tärkeimmistä kysymyksistä oli rahoitus. Trump on kehunut neuvoston jäsenmaiden luvanneen jo viisi miljardia dollaria Gazan jälleenrakennukseen.

Todelliset tarpeet ovat Gazassa joka tapauksessa huomattavasti suurempia. YK:n arvio Gazan jälleenrakennuksen hinnasta on noin 70 miljardia dollaria.