Trumpin Amerikalle ei käännetty selkää valtiopäivien avajaisissa
Suomen on luotava hyvät suhteet myös Yhdysvaltojen uuden presidentin Donald Trumpin hallintoon, painottivat eduskunnan kokeneet ulkopoliitikot valtiopäivien avajaiskahveilla Finlandia-talossa.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.) pitää yhä mahdollisena, että Trump vain toteuttaa vaalikauden alussa vaalipuheidensa lupauksia.
– Osa on todellisia muutoksia, osa on symbolisia. Mutta se ei välttämättä vielä kuvaa sitä, mitä hän tekee loppukauden Vanhanen muistuttaa.
Vanhanen muistuttaa, että Trump on bisnesmaailmassa tottunut toimimaan olemassa olevien realiteettien oloissa, hakemaan oikeita vastauksia.
– On täysin mahdollista, että hän päätyy vielä uudenlaisiin johtopäätöksiin kauden aikana.
Trump saattaa Vanhasen mukaan tehdä kauppapolitiikassa myös eron halpatuotantomaiden ja korkean kustannustason maiden välille.
– Ja on täysin mahdollista, että suhteessa Euroopan unioniin tilanne pysyy ennallaan, eli hän ei meidän kanssamme lähde kauppapoliittiseen kamppailuun.
Kahdenvälisissä Yhdysvaltain-suhteissa on Vanhasen mielestä välttämätöntä luoda alimmasta virkamiehistöstä ylimpään asti toimivat suhteet, eikä ryhtyä mihinkään mykkäkouluun.
Keskustakonkari Seppo Kääriäisen mukaan vielä ei ole konkretiaa siitä, kuinka Yhdysvallat tulee suhtautumaan Eurooppaan ja transatlanttiseen yhteistyöhön.
– Jos kaupan osalta tulee protektionismia, jos Trump todella tarkoittaa sitä myös suhteessa Eurooppaan, se on tietysti vakava asia Suomellekin.
Kääriäisen mielestä Yhdysvaltojen turvallisuuspoliittisesta suhteesta Eurooppaan ei ole syytä olla kuitenkaan ainakaan vielä huolissaan, ei myöskään kahdenvälisestä yhteistyöstä.
– Joka tapauksessa uuteen hallintoon on rakennettava hyvät ja toimivat suhteet. Minä kyllä uskon, että se onnistuu.
Keskustan Mikko Savola sanoo odottavansa, että kahdenväliset keskustelut Trumpin ja Euroopan johtajien välillä pääsevät käyntiin. Savolan mukaan puolustusyhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa pitää jatkaa aktiivisesti entiseen tapaan.
– Ei se tuo heillekään mitään hyötyä, että he jollain tavalla rajoittaisivat yhteistyötä sotilaallisesti liittoutumattomien Suomen ja Ruotsin kanssa.
Entinen ulkoministeri Ilkka Kanerva (kok.) näkee, että Trumpin hallintoa on seurattava vähintään ensimmäiset sata päivää ennen johtopäätösten tekoa.
– Minusta on hyvin tärkeää, että on Yhdysvalloissa kuka tahansa hevosen selässä, niin Yhdysvaltojen asema, rooli ja vaikutusvalta on sitä luokkaa, että Suomella on välttämättömät syyt olla hyvissä, monipuolisissa suhteissa Yhdysvaltojen suuntaan.
Kanervan mukaan nyt on nimenomaan yritettävä tiiivistää suhteita Yhdysvaltoihin.
– Koska nyt on hyvin tärkeää pyrkiä välittämään tätä meikäläistä näkemystä sinne hallintoon, jottei se näkemys kypsy vain heidän sisällään. Se ei ole henkilöstä kiinni oleva asia, miten Yhdysvaltojen kanssa eletään.
Kanerva ei suosittele lähtöä idealistisen ulkopolitiika linjalle lyömään nyrkkiä pöytään.
– Siinä voi nyrkit tulla kipeiksi, hän huomauttaa.
Myös SDP:n Eero Heinäluoma muistuttaa, ettei Suomen ulkopolitiikkaan ole kuulunut riidan haastaminen.
– Kerrotaan omat käsitykset ja tehdään se sivistyneellä tavalla.
Heinäluoma pitää kuitenkin huolestuttavana sitä, että Yhdysvaltain presidentti puhuu kidutuksen puolesta.
– Hyviin väleihin pitää pyrkiä, mutta jos tällaisia puheita on, pitää pystyä sanomaan myös oma linjansa.
Eduskuntatyöhön vanhempainvapaalta palannut SDP:n Jutta Urpilainen arveli monen elätelleen toiveita, että Trump olisi virkaan astuttuaan toisenlainen.
– Mutta näinhän ei ole käynyt.
Urpilaisen mielestä on mielenkiintoista nähdä, miten amerikkalainen yhteiskunta tulee reagoimaan, eli kuinka pitkälle Trumpin annetaan mennä.
– Nythän Kaliforniassa jo kerätään nimiä siihen, että Kalifornia irtautuisi liittovaltiosta.
Urpilaisen mielestä erityistä syytä huoleen ei ole, mutta Suomessa kannattaisi keskustella nyt siitä, miten Euroopan unionia viedään eteenpäin esimerkiksi turvallisuusyhteisönä.
Keskustan Aila Paloniemi kiitteli valtiopäivät avannutta presidentti Sauli Niinistöä globaalin eriarvoistumiskehityksen pitämisestä esillä.
– Trumphan vetää kaiken rahoituksen pois amerikkalaisilta kehitysjärjestöiltä, jotka auttavat naisia ja tyttöjä seksuaaliterveydessä, perhesuunnittelussa ja abortin turvallisuudessa.
Paloniemen mukaan amerikkalaisten vetäytyessä kansainvälisistä velvoitteistaan katseet on suunnattava Eurooppaan. EU:n on otettava vahvempi rooli.
Paloniemi näkee, ettei Euroopassakaan arvopohja enää näytä kuitenkaan aivan samanlaiselta kuin aiemmin.
– Joka puolella tapahtuu murenemista, josta on syytäkin olla vähän huolissaan.
