Trump haluaa pienentää USA:n ja Etelä-Korean yhteisiä sotaharjoituksia – kehuu suhteitaan Kim Jong-uniin
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump haluaa pienentää Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean yhteisten sotaharjoitusten kokoluokkaa. Hän kertoi asiasta Truth Social -viestipalvelussaan Suomen aikaa maanantaina alkuyöstä.
– Koska minulla on erittäin hyvät suhteet Pohjois-Korean Kim Jong-uniin, en ole tyytyväinen siihen, että Yhdysvallat on jo kauan sitten suostunut osallistumaan yhteisiin sotaharjoituksiin Etelä-Korean kanssa, Trump sanoi viestissään.
Trump perustelee näkemyksiään sotaharjoituksista paitsi läheisillä väleillään Pohjois-Korean Kimiin, myös niiden hinnalla. Trumpin mukaan sotaharjoitukset ovat kalliita ja Yhdysvallat maksaa niistä suuren osan.
Hänen mielestään harjoitukset myös lähettävät Pohjois-Korealle sopimattoman ja vihamielisen viestin. Trump kirjoitti viestissään, että Pohjois-Korea on ollut hänen presidenttikautensa aikana kunnioittava eikä se ole käyttäytynyt uhkaavasti.
Yhdysvallat ja Etelä-Korea aloittavat tänään 11 päivän sotaharjoitukset. Trumpin mukaan harjoituksia on liian myöhäistä perua, mutta hän on pyytänyt Yhdysvaltain puolustusministeriä Pete Hegsethiä supistamaan niitä merkittävästi.
Etelä-Korean puolustusministeriön mukaan yhteiset sotaharjoitukset Yhdysvaltojen kanssa toteutetaan aiemmin ilmoitetulla tavalla sekä sovittujen aikataulujen mukaisesti. Ministeriö julkaisi lyhyen lausunnon asiasta Trumpin ulostulon jälkeen.
Etelä-Korean puolustusministeriö kertoi varhain maanantaina Suomen aikaa, että sotaharjoitukset ovat alkaneet.
Pohjois-Korea uhittelee jatkuvasti tekemällä ohjuslaukaisuja. Maan lukuisat ohjuskokeet ovat monesti ajoittuneet Etelä-Korean ja sen liittolaisten yhteisten sotaharjoitusten tai merkittävien valtiovierailujen yhteyteen.
Pohjois-Korea on tehnyt ohjuslaukaisuja myös Trumpin toisen presidenttikauden aikana. Edellisen kerran Pohjois-Korea laukaisi ohjuksen viime viikolla. Laukaisun katsottiin liittyneen nyt jo alkaneisiin harjoituksiin.
Lisäksi Pohjois-Korea on toistuvasti ilmoittanut, että se on ydinasevaltio, eikä sillä ole aikeita luopua pelotteestaan. Tukholman kansainvälinen rauhantutkimusinstituutti Sipri arvioi kesäkuussa, että Pohjois-Korealla olisi noin 60 ydinkärkeä.
Pohjois-Korea on ottanut viime vuosina myös aiempaa aktiivisempaa roolia kansainvälisissä konflikteissa, erityisesti tukemalla Venäjää sen hyökkäyssodassa Ukrainaa vastaan.
Etelä-Korean presidentti Lee Jae-myung on suhtautunut huomattavasti edeltäjiään maltillisemmin Pohjois-Koreaan ja pyrkinyt liennyttämään maiden välejä. Pohjois-Korean johto ei ole kuitenkaan vastannut Leen useisiin ehdotuksiin maiden välisistä keskusteluista.
Koreat ovat edelleen teknisesti ottaen sodassa. Vuosina 1950–53 käyty Korean sota päättyi aselepoon, eikä rauhansopimusta ole koskaan tehty.
Päivityksessään Trump lisäsi sivuhuomiona kysyneensä Etelä-Korean presidentiltä, haluaisiko maa ottaa osaa Iranin riisumiseen ydinaseista.
– He sanoivat: ”Ei kiitos!”, Trump kirjoitti.
Yhdysvallat aloitti Trumpin johdolla Israelin kanssa sodan Irania vastaan helmikuun lopussa. Trump on sanonut, että sodan tavoitteena on estää Irania saamasta ydinasetta.
Trump ja Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu ovat toistuvasti sanoneet, että Iran on ollut lähellä ydinaseen rakentamista.
Ennen sodan aloittamista yhdysvaltalaiset tiedustelupalvelut olivat kuitenkin toistuvasti arvioineet, ettei Iran ole rakentamassa ydinasetta.
Tämän vuoden maaliskuussa silloinen Yhdysvaltain kansallinen tiedustelujohtaja Tulsi Gabbard sanoi, että Iran ei yrittänyt rakentaa uudestaan uraaninrikastusohjelmaansa sen jälkeen, kun Yhdysvallat ja Israel tuhosivat sen viime vuoden kesänä.
Iran on itse toistuvasti kiistänyt tavoittelevansa ydinasetta.