Spar tulee Suomeen – Tokmannin toimitusjohtaja ei ota kantaa, kuinka kotimaista ruokaa se tulee myymään
Tokmanni-konsernin toimitusjohtaja Mika Rautiainen ei vielä ota kantaa siten, miten suuri osuus tulevien Spar-ruokaosastojen ja -kauppojen myymistä elintarvikkeista tulee olemaan kotimaista alkuperää.
Tokmanni allekirjoitti tiistaina lisenssisopimuksen, joka antaa sille yksinoikeuden myydä Spar-tuotteita ja käyttää Spar-brändiä Suomessa.
Tokmannin tavoitteena on, että sen kaikki nykyiset 20 tuore-elintarvikeosastoa muuttuisivat Spar-konseptin mukaisiksi, ensimmäinen jo tulevana kesänä. Harkinnassa on myös uusien osastojen ja Spar-myymälöiden perustaminen. Tokmannilla on kaikkiaan noin 200 myymälää eri puolilla Suomea.
Hollantilaisen Sparin myymälöitä on kaikkiaan 48 maassa.
Rautiainen kertoi STT:lle, ettei suomalaisten Spar-osastojen elintarvikkeille ole ainakaan vielä asetettu selkeää kotimaisuustavoitetta.
– Kotimaisuus tulee olemaan totta kai erittäin merkittävässä roolissa. Ja varsinkin, kun puhutaan tuoretavarasta, niin siinä ei ihan hirveästi ole edes muita vaihtoehtoja kuin kotimaisia tuotteita, hän sanoi.
K-ryhmä ja S-ryhmä ilmoittavat elintarvikemyyntinsä kotimaisuusasteen olevan noin 80 prosenttia. Lidlillä vastaava luku on 60 prosenttia. Rautiainen ei halunnut asemoida tulevia Spar-osastoja vielä myöskään suhteessa niihin.
– Me olemme valmiit nostamaan sitä kotimaisuusastetta erittäinkin korkealle. Mutta se ei ole pelkästään meistä kiinni. Siihen tarvitaan hyviä yhteistyökumppaneita. Ja siksi tässä kohtaa on vaikea lähteä arvioimaan prosenttiosuutta.
Rautiainen huomautti, että on olemassa myös tuoretuotteita, joita ei Suomesta edes saa, ja niiden suhteen kansainvälisestä yhteistyöstä on hyötyä. Tällaisia tuotteita löytyy esimerkiksi hedelmistä.
– Spar-yhteistyö avaa meille mahdollisuuden tehdä suoraan yhteishankintoja hedelmissä, jotka ovat hyvin merkittäviä ruokakaupan tuoreusmielikuvaan liittyen. Olemme innostuneita siitä, että pystymme hankkimaan suoraan tuottajilta tuoreita hedelmiä.
Rautiainen lisäsi, että kiinnostavia ovat myös muut tuotteet, joiden tuotantoa ei Suomessa ole.
– Tottakai meitä kiinnostaa esimerkiksi se, mitä pastatuotteita Italiasta on mahdollisuus saada Spar-yhteistyön myötä.
Hän pitää mahdollisena, että myös Sparin oman tuotemerkin alla voitaisiin tulevaisuudessa nähdä suomalaisia tuotteita. Sen tarkemmin hän ei asiaa vielä kommentoi.
– Ei tehdä suuria linjauksia vielä tällä hetkellä. Katsotaan näitä kaikkia mahdollisuuksia mitä on. Ja suhtaudutaan niihin hyvin avoimesti.
Ruoan kotimaisuuden merkitys kuluttajille näyttää olevan jonkin verran muuttunut. PTT:n tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg kertoi STT:lle, että perinteisesti kuluttajien arvostus Suomessa tuotettuja elintarvikkeita kohtaan on ollut korkealla ja kotimaisuus on ollut keskeinen valintakriteeri.
Kun ruoan hinta on viime vuosina noussut, Forsman-Huggin mukaan keskimäärin noin viidenneksen vuoden 2021 tasoon verrattuna, se on kuitenkin vaikuttanut tilanteeseen.
– Hinta on ennenkin ollut hyvin tärkeä ostoperuste, mutta se on korostunut entisestään. Ja voi olla, että se kotimaisuus voi hieman jäädä taka-alalle osalla kuluttajista.
Asiaa selvitettiin kuluttajakyselyllä syksyllä 2023. Hinnan merkitys korostui kaikissa tuloluokissa mutta erityisesti alimmissa.
Forsman-Huggin mukaan on epävarmaa, vahvistuisiko kotimaisuuden merkitys ostopäätöksissä uudelleen, jos ruoan hinta laskisi ja ihmisten ostovoima kasvaisi.
Kyse on paitsi siitä, mihin ihmiset valitsevat rahansa käyttää, myös ruokakauppojen toiminnasta: kilpaillaanko näkyvästi hinnalla vai näkyvätkö kampanjoinnissa myös muut asiat.
– Kuinka paljon ylipäätään kaupat tuovat esille näitä muita tekijöitä: laatua, valikoimaa ja palvelua. Ja missä määrin ruokakauppojen kilpailu pyörii hinnan ympärillä, Forsman-Hugg sanoi.
Hän nosti esiin myös sen, että kotimaisuuden merkitys korostui muita enemmän yli 65-vuotiaiden ryhmässä. 18–34 -vuotiaiden ryhmässä taas tilanne oli hyvin erilainen.
Ei kuitenkaan tiedetä, johtuiko ero nuorempien ihmisten erilaisesta elämäntilanteesta vai onko suomalaisen ruoan arvostus nuoremmissa ikäluokissa pysyvästi erilaista.
Forman-Hugg huomautti, että nuoremmilla ei enää välttämättä ole sidettä maatalouteen, mikä voi vaikuttaa kotimaisuuden arvostukseen.
– Tämä on ehkä sellainen asia, mihin on hyvä kiinnittää ruokaketjussa huomiota. Ja mitä sille voisi esimerkiksi viestinnän keinoin tehdä. Onko ruoan kotimaisuus välttämättä enää sellainen itseisarvo nuorilla, mitä se saattaa vanhemmilla ikäpolvilla olla?