Toivakka pahoitteli syvästi kehitysavun lisäleikkauksia

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok.) on syvästi pahoillaan hallituksen kehysriihessä kehitysapuun tehdystä 25 miljoonan euron lisäleikkauksesta.

– Sanon ihan suoraan, että olen todella pahoillani näistä. Tämä päätös oli hyvin valitettava, Toivakka sanoi eduskunnan palautekeskustelussa hallituksen kehityspoliittisesta selonteosta.

Ministeri lisäsi, että uusi leikkaus ei kuitenkaan tarkoita kehitysyhteistyövarojen laskua nykytason alle, koska rahoitus on lievästi nouseva tulevien vuosien suunnitelmissa.

– Nyt tämä nousu pikkuisen loivenee, mutta taso tulee olemaan tulevien vuosien aikana korkeammalla kuin tänä vuonna.

Toivakan mukaan tuen taso on tällä hetkellä noin 0,39 prosenttia BKT:stä, josta se nousee hieman. Ministerin mukaan 0,7 prosentin taso on tavoitteena edelleen, joskin tällä hetkellä kaukana.

– Mutta sen eteen teemme työtä, että saamme kehitysyhteistyörahoitusta sitä kohti, Toivakka sanoi.

Toivakka piti itse tärkeänä, että leikkaukset eivät vaikuta humanitääriseen rahoitukseen.

– Ja toinen, jota haluan suojella tässäkin yhteydessä erityisesti, on suomalaiset kansalaisjärjestöt.

Keskustelussa kiiteltiiin jälleen kerran laajalti hallituksen kehityspoliittisen selonteon sisältöä ja painopisteitä. Rajujen leikkausten katsottiin kuitenkin vaarantavan tai vesittävän hyvät tavoitteet.

Myös kansalaisjärjestöjen rahoituksen puutteessa kesken jääviä hankkeita surtiin.

SDP:n Susanna Huovinen piti lisäleikkauksia täysin kohtuuttomina.

– Kun samaan aikaan tässäkin salissa on useaan kertaan vaadittu, että pakolaisvirrat pitää pysäyttää rajoille ja auttaa ihmisiä siellä, missä he jo ovat, hän muistutti.

Keskustan Aila Paloniemi nosti esiin kehitysmaiden talouden riippuvuuden yritysverotuksesta. Kansainvälinen verokeinottelu murentaa siten merkittävästi kehitysmaiden mahdollisuuksia oman julkisen  rahoituksen lisäämiseen.

Paloniemen mukaan esimerkiksi Saharan eteläpuoliset maat saivat vuonna 2014 kehitysapua 40 miljardia dollaria. Samana vuonna näistä maista lähti kuitenkin laittomina rahavirtoina veroparatiiseihin 60–100 miljardia dollaria rahaa.

Paloniemi kyseli, tehdäänkö nyt riittävästi ja tarpeeksi pääomapaon  ja aggressiivisen verosuunnittelun saamiseksi kuriin.