Toimittajalta: Purra antoi asiantuntijoille piut paut, saksilinja punnitaan vaaleissa
Se ei käy se ei käy se ei käy se ei käy, se ei kerta kaikkiaan käy.
Takavuosien viihderyhmän Lapinlahden Lintujen mainio Se ei käy -ralli muistui mieleen, kun valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) antoi tiistaina arvionsa Talouspoliittisen arviointineuvoston hyvinvointialueita koskevista ehdotuksista.
Professori Niku Määttäsen johtama riippumaton asiantuntijaryhmä esitti, että hyvinvointialueille annettaisiin lisäaikaa alijäämiensä kattamiseen, koska osa niistä on joutumassa urakassa liian lujille.
Purralle nämä perustelut eivät kelvanneet. Valtiovarainministerin mukaan tällaisen helpotuksen antaminen olisi ”väärä signaali”. Tällä hän ilmeisesti tarkoitti, että hyvinvointialueet saisivat ikään kuin luvan jatkaa ”törsäämistä” raakojen irtisanomisten ja palvelujen leikkaamisen sijaan.
Arviointineuvosto huomautti kuitenkin, että kun hyvinvointialueiden tulisi kattaa kahtena ensimmäisenä vuotena kertyneet alijäämät vastaavilla ylijäämillä vuoden 2026 loppuun mennessä, monien alueiden olisi leikattava menojaan merkittävästi vuosina 2025 ja 2026.
Jos hyvinvointialueet toisaalta onnistuvat kattamaan kertyneet alijäämät määräaikaan mennessä, ne voivat lisätä menojaan huomattavasti vuonna 2027 edellisiin vuosiin verrattuna.
Määttäsen talousviisaiden mielestä tällaisessa soutamisessa ja huopaamisessa ei ole kovinkaan paljon järkeä, eikä tilapäisen lisäjouston tarjoamisen tarvitse tarkoittaa valtion rahoituksen kasvattamista pidemmällä aikavälillä. Siksi jouston myöntäminen voisi olla paikallaan.
Mutta sehän ei vaan kerta kaikkiaan käy, kuten Purra suoralta kädeltä viestitti.
Purran ”väärä signaali” saattaa tosin tarkoittaa tässä tapauksessa muutakin.
Kun koko oppositio keskustasta laitavasemmistoon on koko ajan vaatinut samaa kuin asiantuntijaryhmä, vieläpä samoin perustein, Purra ja oikeistohallitus eivät halua näyttää heikkouttaan antamalla asiassa periksi. Väärä signaalihan sekin olisi, vaalien alla varsinkin.
Talouspolitiikan arviointineuvosto katsoi raportissaan myös, että menojen kasvu ja suuret alijäämät vuosina 2023-2024 eivät osoita sote-uudistuksen epäonnistuneen, koska menojen nopea kasvu johtuu suurelta osin inflaation kiihtymisestä vuosina 2022–2023 ja suhteellisen kalliista palkkaratkaisusta.
Se on epäilemättä jälleen kiusallista luettavaa hallituspuolueille, jotka ovat pitkin vaalikautta huutaneet eduskunnassa kurkku suorana ja ääni väristen saaneensa edelliseltä hallitukselta käsiinsä kelvottoman soten, joka vie maan perikatoon.
Lainsäädäntöä on kuitenkin jääräpäisesti kieltäydytty muuttamasta vedoten vieläpä melko hämmentävästi siihen, että kyse on edellisen hallituksen luomuksesta.
Kerrattakoon nyt vielä sekin, että sote-lainsäädäntö hyväksyttiin eduskunnassa kesällä 2021, jolloin vallassa olleella pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksella ei ollut vielä mitään tietoa inflaation kiihtymisestä tai palkkaratkaisusta, saati että se olisi voinut niihin mitenkään vaikuttaa.
Näyttää siis siltä, että hallitus ei aio kuunnella soten osalta sen kummemmin oppositiota kuin asiantuntijoitakaan, vaan jatkaa yksityisiä terveysfirmoja suosivalla linjallaan.
Omaan ideologiseen karsinaan lukkiutuminen ja omasta ”oikeaoppisuudesta” sokaistuminen ovat valtaa pitävien helmasyntejä, joihin sortuu lähes jokainen hallitus vuorollaan.
Uppiniskaisuudesta laskun maksavat, ikävä kyllä, palveluja tarvitsevat kansalaiset, jotka pääsevät sentään antamaan keväällä aluevaaleissa arvionsa siitä, kenen ”signaalit” ovat olleet vääriä ja kenen eivät.