Toimittaja-kirjailija Jessikka Aroon kohdistunutta epäiltyä vainoamista käsitellään vielä korkeimmassa oikeudessa
Korkein oikeus (KKO) on myöntänyt niin sanotussa MV-jutussa valitusluvan toimittaja-kirjailija Jessikka Arolle. Valituslupa koskee häneen kohdistunutta epäiltyä vainoamista.
Hovioikeus hylkäsi heinäkuussa Venäjä-yhteyksistään tutun Johan Bäckmanin syytteet vainoamisesta ja törkeästä kunnianloukkauksesta. Vainoamissyytteessä oli kyse Bäckmanin Arolle lähettämistä viesteistä, jotka liittyivät Aron kirjoittamaan artikkeliin. Hovioikeuden mukaan osa viesteistä sisälsi vähättelyä, halventamista, ulkonäön kommentointia sekä ammattitaidon kyseenalaistamista, mutta niiden ei katsottu täyttävän vainoamisen tunnusmerkistöä.
Syyte törkeästä kunnianloukkauksesta taas koski valheellisia tietoja, joita Bäckman antoi Arosta venäläisille verkkojulkaisuille tai pitämissään esitelmissä. Oikeuden mukaan toiminta täytti törkeän kunnianloukkauksen sijaan perusmuotoisen kunnianloukkauksen tunnusmerkistön. Syyteoikeus tästä rikoksesta oli kuitenkin ehtinyt vanhentua, joten Bäckmania ei tuomittu valheellisten tietojen levittämisestä.
Sen sijaan Bäckman tuomittiin yllytyksestä törkeään kunnianloukkaukseen, joka kohdistui Aroon. Yllytyksessä oli kyse siitä, että Bäckman toimitti MV-julkaisun perustajalle Ilja Janitskinille Aron yksityiselämää koskevaa materiaalia, jota sittemmin julkaistiin MV:ssä.
Hovioikeus huomioi, että toimittajan työ on julkista ja toimittajan pitää työnsä osalta kestää julkista arvostelua. MV:lle toimitetuilla tiedoilla ei hovin mukaan kuitenkaan ollut merkitystä Aron työn kannalta. Materiaalin levittäminen ei ollut hyväksyttävää eikä kuulunut sananvapauden suojaan, tuomiossa sanotaan.
– Asianomistajaa on halvennettu tavalla, joka on aiheuttanut suurta kärsimystä. Teko on ollut julkaisujen laatu ja levittämistapa huomioon ottaen myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, hovioikeus totesi.
Hovissa Bäckmanin ehdollinen vankeustuomio lyheni vuodesta kolmeksi kuukaudeksi.
Aro haki KKO:sta valituslupaa myös törkeää kunnianloukkausta koskevaan syytekohtaan ja Bäckman yllytystä koskevaan. Ratkaisu näistä asioista annetaan valituksen käsittelyn yhteydessä, KKO kertoo.
Helsingin hovioikeus ei kesällä ottanut kantaa Janitskinin tuomioon, sillä tämä kuoli alkuvuodesta. Tuomion mukaan kuolinpesä ei jatkanut Janitskinin valitusta ja lausunnon antaminen raukesi.
Käräjillä Janitskin tuomittiin vuoden ja kymmenen kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen muun muassa kolmesta törkeästä kunnianloukkauksesta, kahdesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja kolmesta tekijänoikeusrikoksesta.
Käräjäoikeus katsoi, että hän oli vuodesta 2014 ainakin tammikuuhun 2018 verkkojulkaisun omistaja, päätoimittaja, vastaava toimittaja sekä sisällöistä vastannut henkilö ja näin vastuussa julkaisujen toiminnassa tehdyistä rikoksista.
Yksi juttukokonaisuuden asianomistajista, mediayhtiö Sanoma on STT:n suurin omistaja.