Timo Soini palasi julkisuuteen populismikirjan kanssa  – “Vaalit voidaan voidaan voittaa kolmella sanalla“

Ex-populistijohtajan mukaan vallassa olijat tekevät vakavia virheitä vähättelemällä ihmisten huolia ja syyllistämällä äänestäjiä
Populismi

Populismin pitää menestyäkseen haastaa, kyseenalaistaa, repiä ja raastaa, summaa perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Timo Soini.

Politiiikan viime keväänä ulkoministerin paikalta jättänyt Soini on laatinut hiljaiseloa viettäessään kirjan populismista. Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) kustantama teos on kaupan vain sähköisessä muodossa kotimaisissa nettikirjakaupoissa.

Soini ruotii teoksessaan populismin menestysreseptiä kotimaisena, eurooppalaisena ja maailmanlaajuisena ilmiönä. Soinin mukaan kaiken avaimena ja mahdollistajana on kieli: kyse on sanasta ja sanankäytöstä.

– Menestyvä populisti on aina mestarillinen sanankäyttäjä. Puhuja vielä enemmän kuin kirjoittaja, Soini muistuttaa. Hänen mukaansa populismi on tämänpuoleista gospelia, se on ilosanomaa köyhille ja vaikeuksissa oleville.

Soinin mukaan vaalit voidaan voittaa kolmella sanalla, jotka toimivat käytännössä, tiivistävät olennaisen, menevät tunteeseen, jäävät mieleen ja kestävät aikaa.

Esimerkiksi käyvät Soinin mukaan vaikkapa Veikko Vennamon ”Kyllä kansa tietää” tai Britannian brexit-kampanjan ”Take back control”.

Soini painottaa myös, että populismin nousun taustalla on aina todellisia huolia. Ilman niitä ei populismi synny, vahvistu, saati kukoista. 

– Vallassa olijat tekevät toistuvasti vakavia virheitä leimaamalla ihmisten oikeutetut huolet mitättömiksi ja syyllistämällä äänestäjät.

Soini painottaa kirjassaan, että politiikassa ja populismissa tunne on äärimmäisen tärkeä asia.

Monilta unohtuu hänen mukaansa, että vaaleissa ei päätetä tai äänestetä siitä, kuka on oikeassa ja kuka väärässä vaan mikä on puolueiden ja ehdokkaiden kannatus.

Populismi syntyy Soinin mukaan niiden ihmisten keskuudessa, jotka tuntevat olevansa vallankäytön ulkopuolella.

– Populismi on vihamielistä suurta rahaa ja suuria koneistoja kohtaan. Populismi ihannoi tavallista ihmistä.

Populismin menestystä ei voi Soinin mielestä selittää ymmärtämättä muun muassa Euroopassa ja Yhdysvalloissa tapahtuneita pitkäaikaisia tapahtumakulkuja. Tämä pätee myös Suomeen.

– Populismi nousee usein maaseutualueilla, mutta sitä esiintyy myös kaupunkialueilla. Populismi on usein uskonnollista ja siihen liittyy nostalginen menneisyyden ihannointi.

”Jytky-vaaleista” alkanut kotimaisen populismin nousu nojaa Soinin mukaan vahvasti sekä maaseutuun että kaupunkeihin.

–  Perussuomalaiset ovat onnistuneet siinä, missä varsinainen ”Maalaisliitto” eli keskustapuolue ei koskaan ole onnistunut, eli olemaan sekä maaseudun että kaupunkien puolue.

Soini huomauttaa, että nykymaaseudulla ja myös pienissä kaupungeissa asuntojen ja talojen arvot ovat romahtaneet.

– Oman kodin euromääräinen arvo on jos ei mitätön niin kuitenkin vaatimaton, ja kaupunkien hintataso hipoo taivaita. Ei ole ihme, että moni maaseudun asukas katsoo suhteellisen asemansa huonontuneen.

– Samanlaista tuskaa kokee moni omasta asuinalueestaan ja juuristaan ylpeä pikkukaupungin asukas, mikseivät myös laitakaupungin ihmiset.

Soinin mukaan moni suomalainen kokee, että heidän yhteisönsä ovat vähintään rikki ja jopa tuhoutumassa ja heidän lastensa elämä tulee olemaan kovempaa kuin heidän omansa.

– Tämä on iso muutos ja asia myös suomalaisessa yhteiskunnassa.

Liberaalin demokratian elitistinen luonne on Soinin mukaan ollut omiaan lisäämään epäluottamusta poliitikkoihin ja instituutioihin. Myös huoli kansallisten ryhmien historiallisen identiteetin ja vakiintuneiden elämäntapojen mahdollisesta tuhoutumisesta nostaa populismia.

– Huolet voi tiivistää käsitykseen ja uskomukseen, että kulttuurillisesti liberaalit poliitikot, ylikansalliset organisaatiot ja globaali rahamaailma romuttavat kansakuntaa rohkaisemalla massamaahanmuuttoa, ja vaientavat kaiken kritiikin ja opposition.

Populististen liikkeiden keskeisimpiä sanoja onkin Soinin mielestä kansa, joka sitoo kansalaistensa yhteiset arvot, normit, kokemukset ja yhteenkuuluvaisuuden tunteen paljon suuremmassa määrin kuin muodolliset organisaatiot.

– Tämän kansan tahtoa populistiset liikkeet katsovat edustavansa.

Soinin mukaan kansansuvereniteettiajattelu on olennainen osa suomalaista ja eurooppalaista populistista liikehdintää.

Soini korostaa kirjassaan myös moneen otteeseen, että populismi on aina kansallista.

– Populistista internationaalia ei ole koskaan ollut olemassa, hän muistuttaa.