Tiesitkö? – "Ensimmäinen kommunistihallinto" kaatui jo 150 vuotta sitten
Maaliskuussa 1871 Ranskassa kuohui. Sota Preussia vastaan oli hävitty ja keisari Napoleon III:n hallinto oli pahasti epäsuosiossa.
Tämä johti kapinaan, jonka seurauksena Pariisissa ottivat vallan kommunistisia vaikutteita saaneet vallankumoukselliset. Joukossa oli kaupunginvaltuuston presidentiksi nostettu Louis-Auguste Blanqui sekä muita tunnustuksellisia kommunisteja.
Niin sanottu Pariisin kommuuni syntyi käytännössä 18. maaliskuuta ja virallisesti 28. maaliskuuta 1871. Kommuunin synnyn taustalla oli Saksan rauhanehtoihin kuulunut Pariisin miehitys. Pariisilaiset eivät hyväksyneet ehtoa, ja tämä osaltaan sai väen tarttumaan aseisiin varmuustoimena.
Pariisin kommuunin voisi suomentaa myös Pariisin kunnaksi, sillä ranskan kielen sana commune tarkoittaa kuntaa.
Toukokuun alussa Ranska ja Preussi solmivat rauhan. Välirauhasta oli sovittu jo helmikuussa, ja neuvottelut olivat alkaneet, mutta Ranskan hallituksen joukot eivät saaneet levätä kauaa.
Pariisin kommuunin koko olemassaolon aika oli taistelujen täyttämä. Hallituksen joukot hyökkäsivät Pariisiin huhtikuun toisena päivänä.
Pariisin kommuuni ehti kuitenkin järjestäytyä pienoisvaltioksi ja tehdä lukuisia uudistuksia. Kommuunin jäsenet eli kommunardit järjestäytyivät ensin sotilaallisesti kansalliskaartin asein. Asevelvollisuuslaki lakkautettiin, ja tilalle tuli uusi kansalliskaarti, jossa osallinen oli jokainen asetta kantamaan kyennyt kommunardi.
Kommuuni laittoi jäihin kaikki maksamattomat sota-ajan vuokrat, erotti kirkon valtiosta ja teki kaikesta kirkon omaisuudesta valtion omaisuutta. Uskonto myös kiellettiin kouluista. Panttilainaamoja kiellettiin myymästä myymästä tavaroita ulos. Kommuuni kielsi myös koron ottamisen veloista.
Kirkot saivat jatkaa uskonnollista toimintaa sillä ehdolla, että ne tarjosivat iltaisin tilat poliittisille kokouksille. Tämän takia kirkoista tuli tärkeitä poliittisia keskuksia kommuunille.
Ranskan vallankumous yli 80 vuotta aiemmin oli vahvana esimerkkinä kommunardeille. Pariisin kommuuni oli ollut myös vallankumouksen ajan pariisilaishallinnon nimi. Samoin kommuuni otti käyttöön vallankumouksen aikaisen ajanlaskun.
Hyökätessään hallituksen joukot pääsivät heti niskan päälle. Taistelut kestivät kuitenkin melkein kaksi kuukautta, toukokuun loppuun saakka. Kommuuni koki totaalisen hävityksen.
Päivälleen 150 vuotta sitten, 30. toukokuuta 1871, Pariisin kommuuni luhistui.
Kommunardien kohtalo oli karu. Kuolleita oli luultavasti 20 000, selvästi enemmän kuin hallituksen joukoilla. Osa selvinneistä pääsi pakenemaan, mutta suurin osa tuomittiin karkotus- ja vankeusrangaistuksiin. Melkein sata kommunardia sai kuolemantuomion.
Myöhemmin Pariisin kommuuni on ollut inspiraation aiheena etenkin kommunisteille. Vielä tuolloin elossa ollut kommunismin isä Karl Marx piti kommuunia ihailtavana yrityksenä. Neuvostojohtaja Vladimir Lenin viittasi kommuuniin usein, samoin teki Kiinan kommunistijohtaja Mao Zedong. Kommuuni oli kaikille ihailtava esimerkki ”proletariaatin diktatuurista”.
Pariisin kommuunia voikin pitää historian ensimmäisenä varsinaisena kommunistihallintona, osallistuihan siihen koko joukko kommunisteja. Mukana oli myös itsensä ensisijaisesti esimerkiksi sosialistiksi, anarkistiksi tai myös liberaaliksi tunnistavia ihmisiä.
Lähteinä muun muassa Encyclopædia Britannica (englanniksi) ja La Commune de 1871-sivusto (ranskaksi).