THL:n Salminen: Sosiaali- ja terveysministeriölle kasautui koronapandemian hoidossa liikaa sellaista vastuuta, joka ei kuulu sen asiantuntijuuteen
THL:n terveysturvaajat-osaston johtajan Mika Salmisen mukaan sosiaali- ja terveysministeriölle kaatui koronapandemian hoidossa aivan liikaa vastuuta sellaisissa asioissa, jotka eivät kuulu STM:n asiantuntijuuteen.
Salminen kommentoi asiaa keskustan puoluevaltuuston yhteydessä järjestetyssä kokonaisturvallisuutta pohtineessa seminaarissa Kuopiossa.
Salmisen mukaan koronakriisiä koskevassa keskustelussa on jouduttu myös liikaa ”poliittisväritteiseen vääntöön” asioissa, jotka liittyvät puhtaasti lääketieteeseen ja alan asiantuntijoiden näkemyksiin.
Salmisen mukaan Suomessa tarvittaisiin vastaisuuden varalle lainsäädännöllistä uudistumista. Hänen mielestään terveysturvallisuuteen liittyvissä kriiseissä pitäisi pystyä ottamaan paremmin huomioon koko yhteiskuntaa koskevat vaikutukset. Yhdessä päätöksentekopöydässä niin ei kyetä tekemään.
– Olisin kaivannut keskusteluun mukaan laajempaa yhteiskunnallista näkemystä myös siviilipuolelta ja yritysmaailmasta. He olivat kanssakärsijöitä. He eivät olisi tulleet päätöksentekijöiksi, vaan neuvonantajiksi, jotka olisivat voineet ottaa laajemmin huomioon yhteiskunnan tarpeita muusta kuin sosiaali- ja terveydenhuollon sektorin näkökulmasta, Salminen sanoi.
Salmisen mukaan koronakriisin hoitoon syntyi kyllä erilaisia poikkihallinnollisia rakenteita, kuten kansliapäälliköistä koostunut koronakoordinaatioryhmä. Se ei kuitenkaan täysin riittänyt.
– Se teki paljon, mutta ei ratkaissut kaikkea.
Salmisen mukaan koronapandemia osoitti myös kansainvälisten sopimusten riittämättömyyden maailmanlaajuisen terveyskriisin yhteydessä.
Erilaiset sopimukset osoittautuivat hänen mukaansa kriisitilanteessa täysin riittämättömiksi. Maat toimivat jopa täysin sopimusten vastaisesti.
– Sopimuksissa on hyvin vahvat periaatteet siitä, että jos jotakin tehdään, niin rajoja ei ainakaan suljeta. No mitä sitten tapahtui: ensi suljettiin rajat kaikkialla. Se oli kuin domino: yksi maa aloitti, toiset jatkoivat, Salminen summasi.
– Jälkikäteen voidaan käydä analyysia siitä, että pysäyttikö se pandemiaa. No ei pysäyttänyt. Se ehkä hidasti, mutta ei pysäyttänyt.
Salminen sanoi olevansa eniten pettynyt siihen, ettei Pohjoismaisessa yhteistyössä pystytty parempaan.
– Rajat Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan menivät kiinni. Se on aivan käsittämätöntä tällaisessa Pohjoismaisessa yhteiskunnassa. Esimerkiksi Lapissa ei ole mitään rajaa normaaliaikana. Sama koskee Ahvenanmaata. Tässä olisi pitänyt olla paremmat mallit olemassa.
Salminen penäsi yhteiskunnalta myös laajempaa varautumisen kulttuuria terveysturvallisuuteen liittyviin uhkiin. Suomelta puuttuu hänen mielestään vakavasti otettava varautumisen kulttuuri.
Hän vertasi varastoissa olevia rokotteita puolustusvoimien ammuksiin. Molempien pitäisi olla olemassa pahimman varalta, mutta sillä toivomuksella, ettei niitä koskaan tarvitsisi käyttää.
– Terveydenhuollossakin pitää laittaa resursseja siihen että varaudutaan pahimpaankin. Siellä pitäisi olla vähän sitä löysääkin, ettei kaikkea laitettaisi niin tiukalle.
