Termikiista pahenee – oikeusasiamiehen päätös ei kannusta käyttämään uskomushoito-termiä, Tukes aikoo käyttää sitä silti
Eduskunnan oikeusasiamies antoi heinäkuun alkupuolella päätöksen, jonka mukaan Tukes ei ole rikkonut lakia käyttäessään ilmausta ”uskomushoito”.
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto ja 11 muuta yhdistystä kantelivat ilmauksen käytöstä viime vuoden huhtikuussa eduskunnan oikeusasiamiehelle. Yhdistykset kertoivat pitävänsä uskomushoito-termiä loukkaavana ja epäasiallisena. Kantelussa olivat mukana muun muassa Pohjoismainen Homeopaattiyhdistys, Shiatsu Finland ja Luonnonlääketieteen Keskusliitto.
Oikeusasiamies ei kuitenkaan varsinaisesti suosittele uskomushoito-termiä. Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin toteaa päätöksessä, että hyvän kielenkäytön vaatimuksen täyttäisi paremmin se, että Tukes käyttäisi sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tavoin käsitettä täydentävä ja vaihtoehtoinen hoito tai STM:n asettaman työryhmän käyttämää käsitettä vaihtoehtohoito.
Mitä tähän sanoo Tukes?
– Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisu ei ole aiheuttanut Tukesissa akuutteja toimenpiteitä. Ratkaisussakin todetaan, että Tukesin menettely ei ole lainvastainen, sanoo STT:lle Tukesin ryhmäpäällikkö Janne Niemelä.
Tukes ei aio siis tällä tietoa muuttaa käyttämäänsä terminologiaa. Tällä hetkellä Tukes käyttää verkkosivuillaan termiä ”vaihtoehto- ja uskomushoidot”. Tukesissa vedotaan siihen, että oikeusasiamies ei suoraan ohjeista muuttamaan terminologiaa. Oikeusasiamiehen kansliasta ei haluttu kommentoida STT:lle, kuinka pakottavana oikeusasiamiehen suositusta tulisi pitää.
– Tähän saakka olemme nähneet tarpeelliseksi käyttää kaksiosaista termiä, jotta se kattaisi koko laajan alan kokonaisuudessaan, Niemelä kertoo.
Tukes katsoo asiaa kuluttajapalveluiden turvallisuuden näkökulmasta. Niemelän mukaan nyt käytössä oleva termi kattaa parhaiten Tukesin valvonnan alla olevat asiat.
– Tukes toimii tietysti lain mukaan. Jos todettaisiin, että toimintaa pitäisi korjata, että toimittaisiin lain mukaan, totta kai me silloin korjaamme sitä, Niemelä sanoo.
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton toiminnanjohtaja Mika Rönkkö on pettynyt Tukesin näkemykseen.
– Olisihan se aika pettymys, jos Tukes aikoo toimia näin. Odotimme, että päätöksen vaatimus hyvästä kielenkäytöstä olisi huomioitu, Rönkkö sanoo STT:lle.
Rönkkö kertoo kantelun tehneiden yhdistysten olleen hyvin tyytyväisiä oikeusasiamiehen päätökseen. Hän tulkitsee päätöksen hakeneen termikiistaan sovittelevaa ja neutraalia termiä.
Samaan aikaan Rönkkö on myös yllättynyt. Hän korostaa päätöksessä mainittua hyvän kielenkäytön vaatimusta. Hänen tulkintansa mukaan ammatinharjoittajan tulisi kokea, että häntä kohdellaan asiallisesti myös kielen osalta.
– Asia ei ole kovin iso. Uskomushoidot mainitaan muutamassa kohdassa nettisivuilla. Tämä on selvästi periaatteellinen linjaus Tukesilta.
Sen sijaan järjestöille ja ammatinharjoittajille termikiistassa on Rönkön mukaan kyse isosta asiasta. Hän sanoo, että asia on vaivannut pitkään ja se on vaikuttanut alan ilmapiiriin. Alan vetovoimaisuus kärsii esimerkiksi opiskelijoiden, ammatinharjoittajien ja tutkijoiden keskuudessa. Hän sanoo, että ammatinharjoittajat eivät halua osallistua keskusteluun, koska he pitävät uskomushoito-termiä leimaavana. Termi leimaa Rönkön mukaan myös hoitomuodot, joista on tehty tieteellistä tutkimusta. Hoitoihin luokitellaan hyvin monenlaisia hoitoja, joiden kaikkien toimivuudesta ei ole tieteellisiä todisteita.
– Se voi aiheuttaa vihapuhetta varsinkin sosiaalisessa mediassa, Rönkkö sanoo.
Tukes kommentoi vastauksessaan oikeusasiamiehelle, että vaihtoehto- ja uskomushoito-termistä luopuminen voi hämärtää tieteellisen ja tieteeseen perustumattoman hoidon rajaa. Pahimmillaan tämä voi aiheuttaa ihmisille terveydellistä vaaraa.
Tukes on katsonut vaihtoehto- ja uskomushoidoksi muun muassa Maria Nordinin verkkokurssin, jolle se määräsi vuonna 2019 ennakoivan kieltopäätöksen ja 100 000 euron uhkasakon. Hallinto-oikeus kumosi Tukesin päätöksen heinäkuussa 2021.
Kantelun tehneet yhdistykset ovat pohtineet jo etukäteen sitä vaihtoehtoa, että Tukes ei muuta käyttämäänsä sanastoa.
– Seuraava vaihe olisi asian Euroopan tasolle vieminen, eli kantelu Euroopan komissiolle, Rönkkö sanoo.
Kun järjestöt ovat keskustelleet Tukesin kanssa, pohtivat ne Rönkön mukaan jatkotoimia.
– En usko, että he tulevat jättämään asian tähän.
Tukesin Janne Niemelän mukaan kuluttajaturvallisuuslaki on uudistumassa, ja lain on tarkoitus tulla voimaan joulukuun puolivälissä. Lain voimaan tullessa myös Tukesin verkkosivuja päivitetään.
– Katsotaan, onko sillä jotakin vaikutusta terminologiaan, Niemelä sanoo.