"Tekoäly ei ole luonnonvoima" – asiantuntija peräänkuuluttaa realismia keskusteluun
Nykyinen tekoälykeskustelu dramaattisine uhkakuvineen ihmiskunnan tuhosta on harhaanjohtavaa, katsoo liikenne- ja viestintäministeriön kansallinen tekoälyneuvonantaja, professori Petri Myllymäki.
– Relevanttia on se, että tekoäly on jo täällä ja se aiheuttaa meille riskejä ja haasteita. Meidän pitää lähestyä näitä riskejä jo nyt eikä spekuloida jollain mahdollisella tulevaisuudella, Myllymäki näki eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan tuoreen tekoälyraportin julkistustilaisuudessa Pikkuparlamentissa.
Myllymäki nosti esiin, että tekoälyn ympärillä käydään tällä hetkellä historian suurinta investointibuumia. Peliin on laitettu tuhansia miljardeja dollareita. Keskustelua ohjaavat kuitenkin osittain tarkoitushakuiset narratiivit.
– Ensimmäinen narratiivi on se, että syntyy jumaläly eli AGI, joka ratkaisee kaikki maailman ongelmat, poistaa työt ja tuo paratiisin. Toisessa äärilaidassa taas maalataan uhkakuvia, joissa vaaditaan kehityksen hidastamista ihmiskunnan pelastamiseksi, Myllymäki kuvaili.
Myllymäen mukaan puheet kehityksen jarruttamisesta ja tiukasta regulaatiosta kätkevät usein alleen taloudellisia ja kauppapoliittisia intressejä.
Kun jättimäisillä investoinneilla ponnistavien teknologiayritysten bisnesmallit eivät näytä heti tuottavan toivotulla tavalla, sääntelyvaatimuksilla pyritään vaikeuttamaan kilpailua ja ennen kaikkea rajoittamaan Kiinan markkinaosuutta.
– Nämä puheet hidastamisesta ja regulaation lisäämisestä ovat tavallaan hyvä asia, mutta ne kohdistuvat ennen kaikkea Kiinaan, eli tämä on nyt kauppapolitiikkaa, Myllymäki totesi.
Myllymäki rinnastaa tekoälyn säätelyn muuhun teknologiseen kehitykseen, kuten fuusioenergiaan. Vaikka fysiikkakokeissa voitaisiin teoreettisesti spekuloida vaaroilla, tutkimusta ei lopeteta, vaan riskejä hallitaan turvamekanismeilla. Samaa vastuullisuutta hän vaatii myös tekoälyn kehitykseen.
– Tekoäly ei ole luonnonvoima, vaan se on teknologiaa, jonka me ihmiset kehitämme ihmisiä varten. Meidän ei pitäisi murehtia ”terminaattoreista”, vaan rakentaa tätä teknologiaa vastuullisesti, Myllymäki painotti.
Timo Harakan (sd.) johtaman eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan keskiviikkona julkistama raportti Yleinen tekoäly – käsitteistä yhteiskunnallisiin vaikutuksiin pureutuu siihen, mitä tapahtuu, kun koneet pystyvät hoitamaan yhä suuremman osan tehtävistä, joihin aiemmin on tarvittu ihmisen tietoa, kokemusta ja harkintaa.
Edistyneen tekoälyn vaikutukset ulottuisivat yhteiskunnan jokaiseen rakenteeseen. Tuottavuuden odotetaan kasvavan merkittävästi, ja esimerkiksi terveydenhuolto sekä opetus voitaisiin personoida pitkälle, vaikka ihmiskontaktien väheneminen koetaankin riskiksi.
Toisaalta työelämän murros herättää huolta muun muassa työpaikkakadosta ja tulojen keskittymisestä teknologian omistajille. Lisäksi tekoälyn käyttö autoritaarisessa valvonnassa ja sotateknologiassa on jo todellisuutta.