Tekisikö vaalikausien pidentäminen uudistusten läpiviemisestä helpompaa? – Keskustan Anttila selvittäisi asiaa, Pekkarinen painaa jarrua
Hallituksilla näyttää olevan vaikeuksia viedä suuria uudistuksia läpi neljässä vuodessa. Aika ei tahdo riittää.
Yksi lääke ongelmaan voisi olla vaalikauden pidentäminen neljästä vuodesta viiteen tai jopa kuuteen vuoteen. Asiaa on esittänyt muun muassa kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus.
Keskustan pitkäaikainen kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila on valmis selvittämään asiaa.
– Kieltämättä ajatus on tullut tässä mieleen. Uudistusten valmistelu tarvitsee riittävästi aikaa, joten vaalikausien pidentäminen olisi selvittämisen arvoinen ehdotus, Anttila paaluttaa.
Anttilan mukaan vaalikausien pidentämiselle olisi sikälikin perusteita, että parlamentaarista valmistelua ei tätä nykyä harrasteta. Monissa maissa, kuten vaikka Ranskassa, on käytössä Suomea pidemmät vaalikaudet.
Toinen keskustakonkari, varapuhemies Mauri Pekkarinen ei näe tarvetta muuttaa vaalikautta.
– Tämä ei ole mikään akuutti kysymys. Tällaisia sote-uudistuksen kaltaisia suuria uudistuksia ei tule kuin muutama viidessäkymmenessä vuodessa, hän huomauttaa.
Vaikka hallituskausi kestää neljä vuotta, tehokasta työskentelyaikaa on paljon vähemmän, käytännössä noin kaksi vuotta.
Alusta aikaa menee toimintatapojen etsimisessä.
Vaalikauden lopusta vuosi kuluu seuraaviin eduskuntavaaleihin valmistautumisessa. Viimeisimmät kokemukset osoittavat, että kauden viimeisenä vuonna hallitukset eivät saa oikein enää mitään suurta aikaiseksi.
Pekkarisen mielestä hallituksilla on riittävästi aikaa. Ensimmäinen vuosikaan ei hänen mielestään mene hukkaan, sillä silloin valmistellaan kaikki ne poliittiset linjaukset, joiden mukaan politiikkaa tehdään seuraavat vuodet.
Eduskuntakauden pidentäminen rytmittäisi vaalit paremmin yhteen muiden vaalien kanssa.
Anttilan mukaan silloin esimerkiksi eurovaalit ja eduskuntavaalit voisivat olla yhtä aikaa, mikä lisäisi ihmisten uskoa demokraattiseen järjestelmään. Nykyinen tilanne on hieman sekava, kun samat poliitikot ovat usein ehdolla eri vaaleissa.
Myös Pekkarinen näkee, että vaalikauden pituuden miettiminen voisi olla aiheellisempaa vaalien rytmityksen näkökulmasta.
– Tätähän mietittiin vuoden 1994 jälkeen, mutta ehkä tässä voisi olla jälleen pohdinnan paikka, hän muotoilee.