Tasa-arvoministeri Saarikon mielestä aika on ajanut perinteisten herraklubien ja naisasialiittojen ohi – "Mikään niistä ei ole tätäpäivää"

Ministeri Annika Saarikko (kesk.) katsoo, että sukupuolen mukaan jäsenyyttä rajaavien yhdistysten ja järjestöjen tulisi muuttaa toimintaansa.

Hallituksessa tasa-arvoasioista vastaava Saarikko toivoo, että tällaiset ”tietyn aikakauden jäänteet” korjaantuisivat.

Esimerkiksi Helsingin Pörssiklubi, Mikkelin Klubi, Svenska Klubben i Helsingfors, Tampereen Kauppaseura tai Vapaamuurarit rajaavat jäsenyyden miehiin, kun taas Naisasialiitto Unionin jäsenyys on vain naiseksi itsensä kokeville.

– Mikään näistä ei ole tätä päivää.

Ministerin oma kokemus Pörssiklubista liittyy sen wc-tiloihin, joihin hän päätyi parin kollegansa kanssa erään naistenlehden ”coolien kuvausten” yhteydessä.

– Se on erikoinen muisto, hän naurahtaa.

Yhdistymisen vapaus on Suomessa vahva.

Laki sinällään sallii yhdistysten estävän jäsenyyden sukupuolen perusteella.

Jos yhdistyksen säännöissä on määräys sukupuolesta, se ei siis ole syrjintää. Saarikko on valmis pitämään lainsäädännön ennallaan.

– Haluan rohkaista näitä toimijoita tutkiskelemaan toimintansa tarkoituksenmukaisuutta 2020-luvulle mentäessä, että mihin odotuksiin se vastaa. Ennemmin niin, kuin että laissa pitäisi tällaiset toiminnat kieltää.

Saarikon on vaikea ymmärtää, millaiseen tarpeeseen vain yhden sukupuolen jäsenekseen hyväksyvä yhteisö vastaa.

– Tavoitteeni on, että yhteiskunnallinen valta ja vaikuttaminen ovat jossain muualla kuin suljetuissa klubeissa, eikä ainakaan sellaisissa, joissa toinen sukupuoli rajataan pois.

Ministeri huomauttaa, että yleisesti ottaen yhdistys- ja järjestöelämässä mukaan pyrkiviä ei ole tungokseen asti.

– Jos ajattelen modernia tämän päivän järjestötyötä, harva lähtee ensimmäisenä siitä, että ketä me rajaisimme ulkopuolelle, vaan useimmin siitä, miten saisimme enemmän ihmisiä toimintamme piiriin.

Myös tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara uskoo, että jäljellä olevat yhden sukupuolen yhdistykset ovat osastoa aika hoitaa ja menneen talven lumia, vaikka laki ei niiden toimintaa estäkään.

– On silti hyvä miettiä, onko rajaus tarpeellinen.

Maarianvaara ottaa esimerkiksi Helsingin Pörssiklubin, joka ”kokoaa siipiensä suojaan talouden vaikuttajia”.

– Tällaiset niin sanotut hyvä veli -kerhot saattavat ylläpitää lasikattoja ja sitä, että taloudellista valtaa pidetään tietyissä käsissä.

Tasa-arvovaltuutettu luottaa, että asiat kehittyvät yhteiskunnan muutoksen ja julkisen keskustelun myötä.

– Ehkä nähdään, että tällaisten sukupuolikriteerien käyttäminen ei välttämättä ole tätä päivää.