Tanskassa äänestetään EU:n puolustuspolitiikkaan liittymisestä

Tanskassa järjestetään tänään kansanäänestys maan liittymisestä EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. Tanskalla on ollut vuodesta 1993 voimassa varauma, jolla se on jättäytynyt unionin yhteisen puolustuspolitiikan ulkopuolelle.

Pääministeri Mette Frederiksen ehdotti varaumasta luopumista pari viikkoa sen jälkeen kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan.

–  Se oli suuri yllätys. Monien, monien vuosien ajan kukaan ei odottanut, että hallitus alistaisi puolustuspolitiikkaa koskevan varauman kansanäänestykseen. Ukrainan sota oli epäilemättä tärkein syy, sanoo Europa-ajatuspajan johtaja Lykke Friis.

Melkein kaikki tanskalaispuolueet ja kyselyiden mukaan myös enemmistö kansalaisista ovat valmiita luopumaan lähes 30 vuotta voimassa olleesta varaumasta. Vastustajat tulevat pääosin äärioikealta ja äärivasemmalta. Jos äänestysinto kuitenkin jää kovin alhaiseksi, se voi lisätä epävarmuutta kyllä-äänten voitosta.

Tuloksia Tanskan kansanäänestyksestä on luvassa vasta iltamyöhään Suomen aikaa.

Tanskalaiset torjuivat Euroopan unionin luoneen Maastrichtin sopimuksen niukasti kansanäänestyksessä vuonna 1992. Jotta koko sopimus ei kaatuisi, Tanskalle neuvoteltiin siihen joukko varaumia – puolustuspolitiikan lisäksi myös EU:n sisä- ja oikeusasioita koskevan yhteistyön suhteen.

Muutosten jälkeen tanskalaiset hyväksyivät Maastrichtin sopimuksen seuraavana vuonna pidetyssä uudessa kansanäänestyksessä.

Tanska ei suinkaan ole ollut muuten ulkona kansainvälisestä puolustusyhteistyöstä, sillä maa on yksi Naton perustajajäsenistä. EU:n yhteistä puolustuspolitiikkaa vastustavien mielestä Nato-jäsenyys riittääkin Tanskalle, eikä sitä pidä vaarantaa eurooppalaisilla järjestelyillä.

–  Uskon koko sydämestäni, että meidän tulee äänestä kyllä. Meidän on syytä olla yhdistyneempiä naapureidemme kanssa aikana, jolloin meidän täytyy taistella Euroopan turvallisuuden puolesta, pääministeri Frederiksen sanoi tv-väittelyssä sunnuntaina.