Tämän vuoksi Kroatian presidentti uhkailee Suomen Nato-jäsenyyden hylkäämisellä – Tutkija: On hyvin epätodennäköistä, että asia jäisi tästä kiinni
Kroatian presidentti Zoran Milanović on herättänyt viime aikoina huomiota uhkailullaan, että hän aikoo estää Suomen Nato-jäsenyyden hyväksymisen.
Milanovićin uhkailu liittyy olennaisesti Bosnia-Hertsegovinan tulehtuneeseen tilanteeseen
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Emma Hakalan mukaan Bosnia-Hertsegovinan kroaatit ovat vaatineet maan vaalilakien uudistamista siten, että ainoastaan kroaatit pystyisivät äänestämään kroaattien ehdokasta Bosnia-Hertsegovinan kolmijakoiseen presidenttiyteen. Bosnia-Hertsegovinassa presidentti-instituutio on jaettu kroaattien, bosniakkien ja serbien kesken.
Hakalan mukaan Bosnian kroaatit väittävät, että kun myös bosniakit saavat äänestää kroaattipresidentinvaaleissa, tulee valituksi ehdokkaita, jotka ovat huomattavasti maltillisempia kuin pelkkien kroaattien äänillä.
– Tästä syystä esimerkiksi kroaattien HDZ-puolueen johtaja Dragan Čović ei hyväksy legitiimiksi nykyistä kroaattijäsentä presidenttikolmikossa, koska Čović katsoo, että kroaattien äänet tosiasiassa tukisivat presidentiksi häntä itseään, Hakala selventää.
HDZ ja muutkin kroaattipuolueet ovat uhkailleet muun muassa vaaliboikotilla, mikäli lakia ei muuteta.
Monet tutkijat ovat Hakalan mukaan kuitenkin huomauttaneet, että kroaattien ehdotuksessa etninen identiteetti menee ikään kuin ihmisoikeuksien edelle, sillä se rajoittaisi ihmisten oikeutta äänestää haluaamaansa ehdokasta.
Lakimuutos syventäisi myös entisestään Bosnian etnisiä jakoja. Tästä ovat olleet huolissaan etenkin bosniakit ja monet EU-tahot.
Bosnia-Hertsegovinan naapurimaa Kroatia on tukenut Bosnian kroaattien tavoitteita. Presidentti Milanović pyrkii siis uhkaamisellaan ajamaan kroaateille tärkeää, entisen Jugoslavian alueeseen liittyvää politiikkaa.
Milanovićin mukaan Suomen tulisi vaatia Yhdysvalloilta ja EU:lta, että ne ajaisivat uuden vaalilain Bosniassa läpi.
Jos Yhdysvallat ja EU eivät sitä tee, ei Nato-maa Kroatia myöskään hyväksy Suomen ja Ruotsin EU-jäsenyyttä.
Hakala ei kuitenkaan pidä Milanovićin uhkailua kovin konkreettisena, sillä presidentin valta Kroatiassa on rajattu.
Kroatian pääministeri on ollut asiassa vahvasti ei mieltä Milanovićin kanssa.
Hakalan mukaan on hyvin epätodennäköistä, että Kroatian hyväksyntä Suomen Nato-jäsenyydelle jäisi Bosnian vaalilaeista kiinni.
– Enemmänkin kyse on kaikkien osapuolten kannalta kiusallisesta uhmailusta, joka toisaalta kuitenkin hyvin kuvastaa Bosnian ongelmakohtien laajuutta, alueen maiden sekaantumista niihin ja toisaalta niiden potentiaalista vaikutusta EU-maidenkin politiikkaan.
