Talousrikoksien määrä ennätyksellisellä tasolla vuonna 2023
Talousrikoksia tuli viime vuonna ilmi enemmän kuin koskaan aiemmin, kertoo Verohallinto tiedotteessa. Asia käy ilmi vuoden 2023 harmaan talouden ja talousrikollisuuden valvontatuloksista.
Verohallinnon mukaan poliisin tietoon tuli viime vuonna lähes 2 400 talousrikosasiaa, joka on noin 15 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna.
Verohallinto kertoo, että rikosten ennätyksellisen määrän taustalla on Suomen taloudellisen tilanteen heikkeneminen.
Rikosvahinkoa poliisi kirjasi yhteensä 147 miljoonaa euroa ja talousrikoksiin liittyvää rikoshyötyä 24,5 miljoonaa euroa. Yli puolet poliisin kirjaamista talousrikoksista oli velallisen rikoksia sekä erilaisia vero- ja kirjanpitorikoksia.
Erityisessä kasvussa olivat esimerkiksi törkeiden kirjanpito-, vero-, velallisen epärehellisyys- ja väärennysrikosten sekä avustuspetosten ja kavallusten määrät.
Venäjä-pakotteiden rikkomiseen liittyvien säännöstelyrikosten määrä kasvoi 60 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Aiemmin niitä tutkittiin Tullin mukaan vain yksittäistapauksina.
Myös muut harmaan talouden ilmiöt olivat viime vuoden aikana kasvussa. Esimerkiksi työperäinen hyväksikäyttö kasvoi edelleen. Asia käy ilmi Uudenmaan Ely-keskuksen ja työsuojeluviranomaisten suorittamasta ulkomaalaisvalvonnasta.
Ilmiö näkyi erityisesti rakennus- ja siivousalalla, autokorjaamoissa, pesuloissa sekä kausityöaloilla. Myös työaikakirjanpidossa havaittiin puutteita lähes puolessa kaikista tarkastuksista.
Talousrikokset ja muut harmaan talouden ilmiöt ovat pitkittäneet tapausten käsittelyaikoja. Harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen kertoo, että pitkittyneiden käsittelyaikojen taustalla on harmaan talouden pirstaloituminen.
− Työn muutos perinteisistä työsuhteista alustatalouteen, kevytyrittäjyyteen ja pakotettuun yrittäjyyteen näkyy siinä, että harmaata taloutta harjoittavat nyt yhä pienemmät toimijat. Yhden yksittäisen tapauksen taloudellinen vaikutus voi olla pieni, mutta tapaukset on silti tutkittava, Marttinen sanoo tiedotteessa.
Marttinen kertoo, että viranomaisyhteistyötä on saatu vahvistettua, mikä on helpottanut harmaan talouden ilmiöiden tunnistamista aiempaa paremmin.
− Väärinkäytösten tunnistamisessa ja niihin reagoimisessa torjuntaviranomaisten välinen yhteistyö ja tietojen vaihto on avainasemassa, Marttinen toteaa.