Lähes puolet nuorista urheilijoista kärsii vammoista – moni jää ilman tukea
Urheiluvammat varjostavat nuorten urheilijoiden arkea.
Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian toteuttaman, yli 3 000 vastaajan URHEA-selvityksen mukaan peräti 45,7 prosenttia toisen asteen urheilijaopiskelijoista on kärsinyt harjoittelua haitanneesta vammasta kuluneen vuoden aikana.
Vaikka toipuminen kestää usein kuukausia, yli 14 prosenttia nuorista kertoi jääneensä kokonaan ilman kuntoutuksen tukea.
Nuorilla urheilijoilla kehittyvä keho altistuu rasitukselle, ja samalla harjoittelun määrä, koulutyö ja palautuminen kilpailevat ajasta.
Kun vamma tai pidempi tauko katkaisee rutiinin, liian nopea paluu urheiluun voi lisätä uusiutumisriskiä ja pitkittää ongelmaa. Siksi paluun tueksi tarvitaan selkeät toimintamallit sekä matalan kynnyksen kuntoutus- ja ohjauspalveluja.
Tilanteeseen haetaan ratkaisuja ODL Liikuntaklinikalla, joka on Oulun Diakonissalaitoksen säätiön ylläpitämä liikuntalääketieteen erikoisyksikkö.
Psyykkinen valmentaja Riikka Berg muistuttaa, ettei loukkaantuminen ole vain fyysinen takaisku.
– Se voi horjuttaa uskoa omaan tekemiseen ja lisätä paineita, jos samaan aikaan pitäisi selviytyä koulusta ja harjoittelusta. Paluussa tarvitaan realistiset välitavoitteet ja riittävä tuki, Berg toteaa tiedotteessa.
Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Essi Saarikoski korostaa, että turvallinen paluu vaatii selkeitä, mitattavia askelmerkkejä.
Paluu treeniin tauon tai vamman jälkeen kannattaa rakentaa suunnitelmallisesti: ensin perusasiat kuntoon, eli peruskunto, liikkuvuus ja voima, ja sitten asteittain kohti lajinomaisia vaatimuksia, hän kertoo.
– Kun eteneminen perustuu mitattaviin ja seurattaviin askelmerkkeihin, nuori voi palata harjoitteluun paitsi turvallisemmin, myös vahvempana, Saarikoski ohjeistaa.