Talouselämän selvitys: Hallitus ei leikkaakaan yliopistoja hengiltä
Väitteet siitä, että hallituksen käynnistämä säästökuuri tarkoittaisi yliopistokoulutuksen ja -tutkimuksen nopeaa alasajoa, ovat karkeaa liioittelua.
Näin päättelee Talouselämä-lehti tekemänsä selvityksen perusteella.
Juha Sipilän (kesk.) hallituksen leikkaukset vievät yliopistojen valtionrahoituksesta tänä vuonna vain kolme prosenttia, lehti kertoo.
Yliopistot saavat suoran budjettirahoituksen, Suomen Akatemian ja Tekesin kautta lähes yhtä paljon rahaa kuin viime vuonna ja peräti kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna 2010.
Vuosien 2015 ja 2019 välillä yliopistojen valtionrahoitus laskee kuusi prosenttia.
Valtionrahoituksen kokonaispotti jää yhä neljä prosenttia suuremmaksi kuin vuonna 2010, Talouselämä suhteuttaa.
Lehti ihmettelee, että laskelmia ei ole kukaan aikaisemmin tehnyt.
– Hämmentävää on, ettei edes opetus- ja kulttuuriministeriö ole julkistanut yliopistojen tulevia rahavirtoja ennustavaa laskelmaa, vaikka hallitusohjelman julkaisusta tulee tässä kuussa kuluneeksi jo vuosi.
Pelätyin leikkuri on yliopistoindeksin jäädytys, Talouselämä kirjoittaa.
Siellä on kuitenkin hyviä uutisia: Yliopistoilta ei jää saamatta paljon puhuttu 116 miljoonan euron potti vaan 82 miljoonaa vuosina 2016–2019.
Valtiovarainministeriö on tarkastanut arviotaan ja todennut, etteivät indeksiin sisältyvät palkat ja kulut nousekaan niin kuin aikaisemmin odotettiin.
Uuden piirteen tutkimuspolitiikassa Talouselämä havaitsee siinä, etteivät Tekes ja Suomen Akatemia nauti hallituksen luottamusta.
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) ajoilta valtion johto ja virkamiehet ovat ottaneet tiukemman otteen suomalaisesta tutkimuksesta.
Tänä päivänä trendi näkyy lehden mukaan muun muassa siinä, että hallitus on ottanut kärkihankkeikseen Tekesin omia painopistealueita kuten digitalisaation, cleantechin ja biotalouden.
Suomen Akatemian rahoitus on puolestaan valmiiksi korvamerkittyä.