Talous kasvaa ennusteita nopeammin – Tutkija: Hallitus ansaitsee kiitoksen

Tilastokeskuksen kiirastorstaina julkistamat talousluvut pääsivät hieman hukkumaan juhlapyhien jalkoihin, mutta ne kyllä julistavat omalta osaltaan kevään valoa.

Tilastokäppyrät ovat kohottaneet kärkensä alhoista kaikkia ennusteita jyrkempään yläviistoon.

Kausitasoitettu tuotanto oli helmikuussa työpäiväkorjattuna kolme prosenttia ylemmällä tasolla kuin vuotta aiemmin. Tammikuussa vastaava luku oli peräti 3,7 prosenttia edellisvuoden tammikuusta.

Tilastokeskuksen tilastojohtaja Ville Vertanen totesi Twitterissä suhdannekuvaajan näyttävän vahvaa kasvua.

Tulos innoitti ekonomistit kiittelemään talouden käännettä.

Iltalehden haastattelema Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju pohti olevan jännä nähdä, mihin kasvu riittää.

– Mutta kyllähän tämä hyvältä näyttää, hän muotoili.

Kangasharjun näkemyksen mukaan kasvun on täytynyt tulla investoinneista, sillä kuluttajilta ja viennistä se ei ole voinut kertyä.

Hän myöntää myös, että Nordean muutaman viikon takainen ennuste 1,3 prosentin talouskasvusta jää alakanttiin, jos talous menee tätä vauhtia.

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki puolestaan katsoi Twitterissä toiveikkaasti tulevaisuuteen, toteamalla, että ilman vakavia suhdannetöyssyjä samantasoinen nousu voisi jatkua tämän vuoden.

– Otettaisiin hiukan Ruotsia kiinni, jolla on pitkä etumatka, hän tviittasi.

– Yli kolmen prosentin kasvua jo parina kuukautena perätysten ja luottamusluvut povaavat jatkoa. Mahdottomana pidetty käymässä toteen? hämmästeli Twitterissä OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen.

Kansanedustaja Matti Vanhanen (kesk.) muistutti Facebookissa, että kyse on tuotantoluvuista eikä vielä bruttokansantuotteen kasvusta. Mutta:

– Käyrä osoittaa havainnollisesti, että nyt todella on saatu käänne aikaan ja Suomen kuntoonlaiton taloudellinen perusta on nyt terveempi kuin vuosiin. Jos bkt kasvaisi yllättäen peräti 3 prosenttia vuodessa, tarkoittaisi se noin 7 miljardin euron lisäystä ja verottaja keräisi siitä 2-3 mrd, Vanhanen maalaili.

Hän totesi kuitenkin, ettei usko kasvun yltävän noin korkealle. Yhtäkaikki esimerkki kertoo Vanhasen mukaan työllisyyden paranemisen ratkaisevasta merkityksestä.

Myös Kauppalehden Taloustutkimukselta tilaama pieniin ja keskisuuriin yrityksiin kohdistettu kysely kertoo hyvää sanomaa.

– Suhdannemittarit rikkovat nyt ennätyksiä. Huippu saattaa olla lähellä, Kauppalehti hehkuttaa.

Sen mukaan kolmen kuukauden päähän katsova KL-Indeksi on viisivuotisen historiansa korkeimmalla tasolla.

Joka kolmas pk-yritys aikoo palkata lisää työntekijöitä seuraavien kolmen kuukauden aikana, mistä vahvistuminen pääasiassa johtuu.

– Helmikuussa 45 prosenttia yrityksistä odotti tuotantonsa kasvavan seuraavan kolmen kuukauden aikana. Maaliskuussa kasvua odotti 41 prosenttia vastanneista, Kauppalehti kertoo.

Kotimaisten tilausten suhteen pk-yritysten odotukset ovat heikentyneet, mutta vientitilauksia odotetaan aikaisempaa enemmän.

Eivätkä hyvät uutiset loppuneet vielä tähänkään.

Kauppalehti kertoo, että Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan yritysten luottamus vahvistui maaliskuussa kaikilla toimialoilla rakennusalaa lukuun ottamatta.

Myös kuluttajien luottamus oli maaliskuussa korkealla. Viimeksi yhtä luottavaisia oltiin syyskuussa 2010.

Myönteiseltä vaikuttaa.

Politiikan tutkija Erkka Railo kommentoikin Twitterissä näin:

– Talous kuulemma lähtenyt kovaan nousuun. Vaikka näissä asioissa syiden ja seurausten suhteet epävarmoja, jonkun kiitoksen hallitus ansaitsee.